– Kuluvan viikon sää kuvaa varsin hyvin Suomen talouden tilaa. Olemme huhtikuussa, mutta meillä on vieläkin pakkasjakso päällä. Aurinko paistaa jo ja olemme menossa parempaan päin, mutta matkassa on vielä hyvin monta miinusmerkkistä tekijää, sanoo Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juho Keskinen Verkkouutisille.
– Ennustettamme muuttaa se, että viime vuoden bkt-luvut korjaantuivat alaspäin. Lähtötasokin on nyt alhaisempi kuin alkuvuodesta. Tänä vuonna Suomen bruttokansantuote tulee olemaan todennäköisesti miinusmerkkinen tai nollakasvua, kuten itse olen ennustanut.
Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen jakaa Keskisen näkemyksen. Molemmat näkevät toisen vuosipuoliskon olevan positiivisempi kuin ensimmäinen vuosipuolikas.
Säästöpankin tällä viikolla päivitetty ennuste on kuitenkin pessimistisempi kuin Hypon kuva taloudesta.
– Meidän koko vuoden ennusteemme arvioi, että tämän vuoden kasvu on miinusmerkkinen. Ennusteemme mukaan bkt supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia. Alkuvuonna olemme vielä pakkasella, mutta loppuvuotta kohti talous alkaa pikkuhiljaa kääntymään plussalle, Mikkonen toteaa Verkkouutisille.
– Ajatus siitä, että virkoamista tapahtuu perustuu siihen, että korkoherkkä taloutemme hyötyy laskevista koroista. Samaan aikaan myös globaaliteollinen suhdanne alkaa pikkuhiljaa vetämään. Se tekee hyvää Suomelle, jonka elinkeinorakenne on vahvasti riippuvainen globaaleista teollisuussuhdanteista.
Psykologinen ilmiö?
Kuluttajien luottamus talouteen on yhä vieläkin yllättävän heikkoa, vaikka ensimmäiset koronlaskut ovat jo näkyvissä. Se on asiantuntijoiden mielestä yllättävää, koska Suomen tilanne ei ole niin heikko kuin kuluttajien luottamus antaa ymmärtää. Suomalaisten ostovoima paranee tänä vuonna, kun palkat nousevat ja korot ja inflaatio laskevat.
– En oikeastaan osaa sanoa, että mikä on syynä kuluttajien näin heikkoon luottamukseen. Osasyy voi olla siinä, että nuorempi sukupolvi on tottunut asuntolainoissa nollakorkoaikaan. Toisaalta on sukupolvia, jotka ovat tottuneet vielä korkeampiin korkoihin ja toisille tämä nykyinen on normaali korkotaso, Henna Mikkonen sanoo.
– Kyseessä voi olla myös psykologinen ilmiö. Kukaan ei uskalla oikein lähteä ensimmäisenä ostoksille, sanoo Juho Keskinen.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on arvioinut lakkojen maksavan Suomelle miljardeja. Keskinen ei usko, että lakkojen suoria vaikutuksia lasketaan miljardeissa.
– Ainakin sadoista miljoonasta voidaan puhua, vaikka kaikkien vaikutusten arviointi onkin vaikeaa.
Suomen taloudessa on kuitenkin paremmat näkymät ensi vuodelle. Siihen uskotaan sekä Hypossa että Säästöpankissa.
– Ensi vuonna voimme nähdä suurempaakin kasvua, kun ponnistamme pohjalta ylöspäin. Korkojen lasku tulee näkymään selvemmin taloudessa vasta ensi vuoden aikana. Rahapolitiikan muutokset näkyvät aina viiveellä taloudessa, Keskinen sanoo.
– Ennusteemme mukaan rakentaminenkin käynnistyy ensi vuoden aikana. Vuodelle 2025 uskomme 1,5 prosentin bkt:n kasvuun, sanoo Mikkonen.
Kasvua ei saa unohtaa
Hallitus tulee tulevassa budjettiriihessä käymään läpi eri vaihtoehtoja sopeutustoimille. Juho Keskinen pelkää, että kasvun elementit menevät ulos pesuveden mukana, kun hallituksella on tarve kolmen miljardin sopeutukselle.
– Ymmärrän paineet, koska hallitus ei ymmärrettävästi halua joutua EU:n tarkkailuluokalle, sanoo Keskinen.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla väläytti ennusteessaan hallituksen investointipaketista luopumista tai sen pienentämistä. Keskisen mukaan kokonaan siitä ei kannata kuitenkaan luopua, vaikka se kannattaisi asettaa tarkkailun alle.
– Investointipaketissa on kuitenkin hyviäkin puolia, kuten infraan panostaminen, joka olisi vastaisku rakennusalan ahdingolle. Toisaalta kokonaisuuden kaikki osat eivät ole sellaisia, jotka tukevat kasvua. Hoitojonojen purkaminen tai valtion yhtiöiden myyminen eivät ole pitkällä aikavälillä kasvua tukevia ratkaisuja.
Keskisen mukaan suomalaisessa keskustelussa velan määrä korostuu usein liian paljon. Hänen mukaansa keskustelussa pitäisi ottaa huomioon se, että Suomen pitäisi saada kasvatettua bruttokansantuotetta.
– Investointien kohdistaminen tuottaviin kohteisiin olisi paljon tärkeämpää kuin pelkkä sopeuttaminen.
