Suomi olisi kahdella verotukseen liittyvällä muutoksella jo hyvin lähellä Ruotsia yksityisen pääoman toimintaympäristönä, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Sami Pakarinen Verkkouutisille.
Hän nostaa keskeisiksi muutoksiksi perintö- ja lahjaverosta luopumisen sekä listaamattomien yritysten omistamien käyttöomaisuusosakkeiden luovutusten verokohtelun muuttamisen.
– Jos haluamme Ruotsin kanssa suunnilleen tasavertaisen toimintaympäristön, nämä kaksi ovat sellaisia isoja asioita, jotka korjaamalla olisimme jo todella hyvässä tilanteessa, Pakarinen perustelee.
Hänen mukaansa perintö- ja lahjavero voitaisiin korvata mallilla, jossa verotus tapahtuisi omaisuutta myöhemmin luovutettaessa. Järjestelmä olisi Pakarisen mukaan mahdollista rakentaa niin, ettei tavallisen kansalaisen verotus juuri kiristyisi.
Toinen muutos koskisi elinkeinoverolain 6 b -pykälää. Pakarisen mukaan listaamattomien yhtiöiden osakeluovutukset ovat Ruotsissa verottomia, kun Suomessa lain tulkinta johtaa usein yhteisöveron maksamiseen luovutuksista.
Elinkeinoverolain 6 b -pykälä säätelee yritysten käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutuksia ja mahdollistaa osakkeiden myyntivoittojen verovapauden tietyin ehdoin. Pakarinen haluaisi laajentaa verovapautta listaamattomien yhtiöiden osakeluovutuksissa Ruotsin mallin suuntaan.
Pakarinen pitää Suomen tilannetta muuten jo lupaavana. Hallitus esittää yhteisöveron alentamista ensi vuoden alusta 20 prosentista 18 prosenttiin. EK:n pitkän aikavälin tavoitteena on 15 prosentin yhteisövero.
Pakarisen mukaan yhteisöveroa voitaisiin jatkossa laskea ennakoitavasti esimerkiksi puoli prosenttiyksikköä vuodessa ja ylimpiä ansiotulojen marginaaliveroja prosenttiyksikkö kerrallaan. Petteri Orpon (kok.) hallitus laski ylimpiä marginaaliveroja tuntuvasti tämän vuoden alusta.
– Olemme todella lähellä tilannetta, jossa meillä on todella otollinen toimintaympäristö yksityisen pääoman näkökulmasta. Nyt tarvitaan vain ennakoitavuutta ja lisää samansuuntaisia päätöksiä, Pakarinen sanoo.
Hän korostaa, että pääoma hakeutuu kansainvälisesti sinne, missä kokonaisuus on houkutteleva. Siksi Pakarinen suhtautuu kriittisesti aloitteisiin, joissa pääoma- tai ansiotuloverotusta kiristettäisiin samaan aikaan, kun Suomi pyrkii vahvistamaan investointeja ja yritysten rahoitusmahdollisuuksia. Esimerkiksi SDP on esittämässä puolustusveroa, joka rahoitettaisiin nostamalla pääomaverokantoja, ylimpien ansiotulojen verotusta sekä arvonlisäveroa.
Pakarisen mukaan yhteisöveron alentamisen vaikutuksia pitäisi tarkastella yksittäisen verolajin tuoton sijasta koko kansantalouden kautta.
– Jos yhteisöveron laskun seurauksena yritys investoi, palkkaa uusia työntekijöitä ja nämä käyttävät ansioitaan kulutukseen, pitäisi myös ansiotulo- ja arvonlisäverokertymien muutokset ottaa huomioon laskelmissa, hän painottaa.
Keväällä julkaistussa lakiluonnoksessa valtiovarainministeriö (VM) arvioi yhteisöveropohjan kasvusta syntyväksi pitkän aikavälin itserahoitusasteeksi 34–46 prosenttia. Pakarinen pitää arviota ”liian maltillisena”. Hän viittaa tutkimuksiin ja laskelmiin, joissa itserahoitusasteeksi on saatu noin 60 prosenttia tai tätäkin enemmän.
– Tärkeää olisi katsoa verotuksen vaikutusta kokonaistaloudellisesti ja ennen kaikkea talouden kasvun näkökulmasta, Pakarinen huomauttaa.