Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Sami Pakarinen arvostelee viestipalvelu X:ssä Helsingin Sanomien tutkimuslaitos Laboren laskelmiin perustuvaa uutisointia suomalaisten ostovoiman eriytymisestä. Hänen mukaansa juttu antaa liian kapean kuvan hallituksen vero- ja sosiaaliturvamuutosten vaikutuksista ja jättää olennaisia taustatekijöitä sivuun.
HS:n Laborella teettämien laskelmien mukaan useimpien suomalaisten ostovoima on parantunut viime vuosien inflaatiokuopan jälkeen, mutta kahdella alimmalla tulodesiilillä se on heikentynyt vuosina 2023-26. Samalla hyvätuloisten ostovoima on kasvanut tuntuvasti.
Pakarinen huomauttaa päivityksessään, että tarkastelussa jää liian vähälle huomiolle vuoden alussa toteutettu ylimpien marginaaliverojen alentaminen 58:sta 52 prosenttiin. Hallituksen mukaan työn verotusta kevennettiin vuodelle 2026 yhteensä noin miljardilla eurolla.
Pakarinen muistuttaa, että Suomen ylimmät marginaaliverot ovat alennuksen jälkeenkin kansainvälisesti korkeita.
– Suomi tasaa verotuksella tuloja OECD-maista eniten.
Pakarinen kiistää ajatuksen siitä, että ylimpien marginaaliverojen keventäminen merkitsisi yksiselitteisesti julkisen talouden heikentymistä.
– Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on tuoreen tutkimustiedon valossa hyvin todennäköisesti yli 100 prosenttia. Veroja laskemalla saadaan siis enemmän verotuloja.
Pakarinen nostaa esiin myös tuloverojen jakautumisen.
– 14 prosenttia eniten tienaavista maksoi 49 prosenttia kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken. Veronkevennyksillä heille ei anneta rahaa, vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienaamistaan ansioista, hän muistuttaa.
– Kauhistelun sijaan kannattaa ymmärtää päätösten historiallisuus: kerrankin mennään suuntaan, jota on suositeltu vuosikymmeniä. Työnteosta tehdään kannattavampaa suhteessa sosiaaliturvaan, Pakarinen kirjoittaa.
EK:n johtaja huomauttaa, että Suomen tuloerot ovat kansainvälisesti vertaillen edelleen verrattain pienet.
– Suomen Gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole juuri muuttunut koko 2000-luvulla. Orpon hallituksen toimet muuttavat sitä 0,8, ja se on nyt lähellä EU-keskiarvoa. HS otsikoi: ”Suomalaisten välille on revennyt kuilu.” Missä todellisuudessa elämme? Pakarinen kirjoittaa.
Hänen mukaansa keskustelussa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota talouskasvuun ja siihen, miten verotus vaikuttaa työntekoon, yrittäjyyteen ja vaurastumiseen.
– Jokaisen olisi hyvä kysyä, miten voimme Suomena vaurastua, jos kukaan ei saa vaurastua ensin? Pakarinen toteaa.