Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ville Valkonen katsoo, että Suomen julkisen talouden tuleva sopeutus pitäisi toteuttaa kokonaisuudessaan julkisia menoja vähentämällä.
Finanssipoliittisen parlamentaarisen työryhmän puheenjohtajana toimiva Valkonen perustelee näkemystään Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissa Suomen korkealla julkisten menojen ja verotuksen tasolla. Lisäksi hän huomauttaa, että Suomen kokonaisveroaste on jo nyt maailman korkeimpia.
Valkosen mukaan julkisten menojen kokonaismäärä on noin 160 miljardia euroa vuodessa. Hän suhteuttaa siihen parlamentaarisen velkajarrutyöryhmän arvion, jonka mukaan julkista taloutta pitäisi vahvistaa 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä.
– Se tarkoittaa, että noin joka 16. euro täytyy säästää – 15 euroa kuitenkin edelleen jää käyttöön. Urakka on siis suuri – mutta täysin tehtävissä, Valkonen kirjoittaa.
Parlamentaarisen työryhmän helmikuussa julkistama 8–11 miljardin euron sopeutustavoite perustuu valtiovarainministeriön laskelmiin. Työryhmän linjauksen mukaan seuraavalla vaalikaudella julkisen talouden alijäämä saa olla korkeintaan 2–2,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Valkonen varoittaa veronkiristyksistä
Valkosen mukaan verojen korottaminen olisi väärä tapa tasapainottaa julkista taloutta. Hän arvioi suurten veronkiristysten heikentävän talouskasvua menoleikkauksia enemmän sekä vähentävän kannustimia työntekoon ja yrittämiseen.
Hän pitää julkisten menojen korkeaa tasoa velkaantumisen varsinaisena ongelmana. Valkosen mukaan veronkorotuksilla hoidettaisiin tämän sijaan ongelman oiretta.
– Ei voi olla niin, että ahkeran ihmisen palkkapussista otetaan aina vähän enemmän, ja kun huomataan, ettei velkaantuminen vieläkään loppunut, otetaan vielä taas lisää.
Valkonen korostaa, ettei menojen vähentäminen hänen mukaansa tarkoita sitä, ettei Suomen talous tai ihmisten elintaso voisi samalla kasvaa. Hän katsoo yksityisen sektorin kasvun olevan kestävän julkisen talouden edellytys.
Velkaantumisen seurauksista Valkonen nostaa esiin erityisesti korkomenot. Vuoden 2026 talousarviossa valtionvelan korkomenoihin on varattu noin 3,2 miljardia euroa.
Puolueilla erimielisyyttä sopeutuksen keinoista
Velkajarrun edellyttämän sopeutuksen toteutustapa on noussut keskeiseksi puolueiden väliseksi kiistakysymykseksi. Kokoomus on linjannut tavoittelevansa sopeutusta ilman veronkiristyksiä. SDP, keskusta ja vihreät ovat puolestaan painottaneet eri tavoin myös verotuksen roolia.
Alkuperäisessä parlamentaarisessa sovussa olivat mukana kaikki eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta. Liike nyt ilmoitti syyskuussa vetäytyvänsä sopimuksesta ja perusteli ratkaisuaan muun muassa sillä, että 8–11 miljardin euron sopeutustavoite on sen mielestä epärealistinen.
Valkosen mukaan nykyisiä julkisia palveluja ja etuuksia ei voida lähtökohtaisesti pitää koskemattomina, vaan menojen tärkeysjärjestystä on arvioitava.
– Karsitaan mieluummin menoja kuin kiristetään veroja. Rakennetaan pienempi mutta parempi valtio – sellainen johon meillä on varaa, Valkonen kirjoittaa.
LUE MYÖS:
VU:n tiedot: Kokoomukselta yhdeksän miljardin euron leikkauslista – ei veronkorotuksia