Tutkimuksessa keskityttiin menetelmän kehittelyyn ja tutkimuslajina yhteen lepakkolajiin, vesisiippaan (Myotis daubentonii).
Tutkijat keräsivät 2008–2010 Varsinais-Suomen alueelta vesisiipan papananäytteitä, joista he eristivät laboratoriossa DNA:ta. Eristetystä DNA:sta monistettiin tiettyä geenialuetta, jonka avulla on mahdollista tunnistaa lepakon syömiä hyönteislajeja.
Tutkimukseen päätyneet lepakot olivat nauttineet pääravinnokseen pieniä sääskiä, perhosia ja vesiperhosia.
– Kiinnostava havainto oli myös se, että lepakot söivät hyttysiä. Lepakot olivat syöneet niitä peräti viittä eri lajia. Ehkäpä ensi kesän hittituote hyttysansaksi on pienellä rahalla hankittava lepakonpönttö, tohtorikoulutettava Eero Vesterinen sanoo Turun yliopiston verkkosivuilla.
Menetelmä paljasti lepakoiden syöneen yli sataa eri hyönteislajia.
– Muun muassa lentokyvyttömiä niveljalkaisia ja hämähäkkejä oli päätynyt lepakoiden ruoaksi. Hämähäkit lepakko on poiminut joko suoraan kasvien pinnalta, veteen pudonneina tai vaikkapa siiman päästä roikkumasta, Vesterinen kertoo.
Tutkimus on osa Turun yliopiston tohtorikoulutettavan Eero Vesterisen väitöskirjatutkimusta. Hänen sekä Turun yliopiston tutkijatohtorien Thomas Lilleyn ja Veronika Laineen sekä dosentti, yliopistontutkija Niklas Wahlbergin kirjoittama artikkeli tutkimuksesta julkaistiin vastikään PLOS ONE -tiedejulkaisussa.
