Eduskunnassa poikkeuksellinen välikysymys – Markus Lohi: opposition vaihtoehto ”toissijainen”

Hallituksen hiillostaminen kiteytyy yhteen virkkeeseen, jonka takana kaikki voivat seisoa.
Keskustan Markus Lohi eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 28. huhtikuuta 2026., LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Keskustan Markus Lohi eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 28. huhtikuuta 2026., LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi ennakoi opposition railojen repeävän salissa, kun eduskunta keskustelee huomenna tiistaina puolueiden yhteisestä välikysymyksestä koskien hallituksen epäonnistumista talouspolitiikassa. Lohen mukaan opposition vaihtoehto on kuitenkin ”toissijainen”.

Aiemmissa talous- ja työllisyysaiheisissa välikysymyksissä keskusta on pyrkinyt tekemään pesäeroa vasemmistopuolueisiin. Keskusta ei lähtenyt viimeksi mukaan köyhyysvälikysymykseen eikä huolinut vasemmistopuolueita työllisyyttä koskeviin välikysymyksiinsä.

Miten paljon teillä keskustassa pohditutti, lähdettekö tähän nyt mukaan?

– Kyllä me joka kerta pohdimme erikseen. Tässä tapauksessa kysymys on niin yksinkertainen, että se on helppo jakaa.

Oppositiopuolueiden välikysymys onkin tiivistetty poikkeuksellisesti yhteen lauseeseen: Onko hallitus valmis muuttamaan Euroopan epäonnistuneimman talouspolitiikan suuntaa? Tavallisesti välikysymykset rönsyilevät niin, että esimerkiksi köyhyysvälikysymyksessä oli 12 kysymystä ja keskustan ja Liike Nytin välikysymyksessä ”Euroopan pahimmasta työttömyydestä” 11 kysymystä perässä hallituksen hiillostamiseksi.

Lohi toteaa suoraan, että jos talouteen mentäisiin tuoreimmassa välikysymyksessä tarkemmin, ei keskusta varmasti kykenisi olemaan siinä mukana.

– Mutta nyt kysymys on vain siitä, että hallitus on niin totaalisesti epäonnistunut kaikissa itselleen asettamissaan talouden tavoitteissa ja siitä kärsii koko Suomi. Olisi ollut aika selittelyä, että tässä tilanteessa olisimme jääneet pois, koska tämä oli vain tähän kysymykseen rajattu.

Poimintoja videosisällöistämme

Jännittääkö teitä tilanne, kun menette kysymyksen kanssa saliin ja vaaditte hallitukselta talouspolitiikan suunnanmuutosta, niin hallituksen aitiosta kysytään varmaan, mikä se opposition suunta sitten olisi? Repeävätkö railot siinä vaiheessa?

– Varmasti kyllä (repeävät). Oppositiossa jokainen puolue voi edustaa omaa linjaansa. Siellä voi olla puhdas ja aatteellinen, ja sitten hallituksessa on aina ahdas ja puutteellinen. Se on normi juttu. Ei meillä ole mitään yhtenäistä oppositiota. Hallituksen pitää olla aina yhtenäinen.

Eli ei jännitä, että kysymys vesittyisi siinä vaiheessa, kun erilaisia näkemyksiä tulee oppositiopuolueiden suunnalta?

– Ei, koska eihän välikysymystä tehdä oppositiolle vaan hallitukselle. Minusta oli vähän hassua, kun hallitus esitteli kehysriihen tuloksia, julkisen talouden suunnitelmaa ja se alkoi hyökätä opposition kimppuun. Alettiin kysymään, mikä on opposition vaihtoehto, vaikka eihän opposition tehtävä ole tehdä julkisen talouden suunnitelmaa vaan hallituksen. Tämä on mennyt vähän harhaan, jos kuvitellaan, että oppositio johtaa tätä maata ja sen tehtävä olisi laittaa talous kuntoon.

Eikö oppositiolla (joka arvostelee hallitusta) pitäisi olla vaihtoehtoa?

– Se on toissijainen, koska vaikka sillä olisi kuinka hyvä vaihtohto, ei sillä olisi mitään merkitystä, koska kukaan ei sitä toteuta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) arvosteli lauantaina puheessaan kovin sanoin SDP:tä siitä, että se on haukkunut hallituksen talouspolitiikan tarjoamatta minkäänlaista vaihtoehtoa. Keskusta seisoo Orpon mukaan ”vasemmisto-opposition jatkeena”. Mitä vastaat tähän?

– Se on helppo yrittää kääntää huomiota muihin, kun itse on täydellisesti epäonnistunut.

Peter Östmanin mukaan hallitus ryhtyi konkreettisiin toimiin maaseudun elinvoiman parantamiseksi.
Kokoomusedustaja näkee kotitalousvähennyksen osana vanhuspalvelujen kokonaisuutta.
Vastaavia vääntöjä nähtiin viime hallituksessakin, politiikan toimittaja Heikki Vento huomauttaa näkökulmassaan.
Mainos