Pääministeri Petteri Orpo (kok.) totesi eduskunnan budjettikeskustelussa puhuvansa optimismilla, joka ei ole katteetonta.
– Tosiaan näitä hyviä uutisia tulee nyt taloudesta ihan päivittäin. Tämä on valtava muutos Suomen taloudessa, mikä on tapahtunut viimeisen puolen vuoden aikana. Nyt nähdään, että talous on kasvanut käytännössä jo paljon pidempään, mutta tämä muutos on kiihtynyt ja se menee erittäin hyvään suuntaan, Petteri Orpo sanoi.
– Nämä uutiset ovat todella hienoja: työllisyystilanne paranee, investointeja ennätysmäärä, ja tosiaan tämä työmarkkinoiden käännös on ehkä se, mistä tällä hetkellä kaikkein eniten iloitsen.
Päättyneessä elokuussa oli 34 000 työllistä enemmän kuin viime vuoden elokuussa.
– Se on merkittävä määrä koteja, se on merkittävä määrä ihmisiä, isiä, äitejä ja nuoria, jotka ovat päässeet työn syrjään kiinni. Tätä me haluamme jatkaa, jotta me teemme tämän mahdolliseksi yhä useammalle työttömälle ihmiselle ja niille nuorille, jotka haaveilevat siitä ensimmäisestä työpaikasta. Tämän eteen on tehty töitä. Eivät nämä asiat puusta putoa, vaan me olemme laittaneet kilpailukykyä kuntoon, jolla me olemme saaneet viennin vetämään, jolla me olemme saaneet investoinnit liikkeelle, jolla me olemme saaneet niitä työpaikkoja, ja se työpaikka tarkoittaa sitä parempaa ostovoimaa.
Orpon mukaan olemme kaikki huolissamme ihmisten pärjäämisestä ja vähävaraisemmista. Hänen mukaansa oma palkka ja oma työ on siihen kaikkein paras ja kestävin tapa.
– Kun meillä on mahdollisimman monella töitä, niin silloin valtiolle syntyy verotuloja, jolloin meillä on mahdollisuus pitää huolta niistäkin, jotka eivät kykene työntekoon tai jotka eivät sitä työpaikkaa ole saaneet. Tämä on ainut tapa, näin minä ajattelen, miten hyvinvointi turvataan, pääministeri totesi.
Julkisen talouden velkaantumisen hoidossa maailma ei Orpon mukaan ole mennyt kuten ajateltiin, vaan siihen ovat vaikuttaneet muun muassa sodat, suljettu raja, öljyn hinta ja Yhdysvaltojen tempoileva politiikka.
– Nämä kaikki ovat vaikuttaneet meidän toimintaympäristöön, ja se on kiistatonta. Siitä huolimatta Suomen talous kasvaa tällä hetkellä erittäin voimakkaasti, ja siitä pitää olla tyytyväinen. Me olemme tehneet rakenneuudistuksia, panostaneet kasvutoimiin ja tehneet paljon asioita, joilla tätä kasvua tuetaan.
– Työpaikat syntyvät yrityksiin. Ne ovat yrittäjien päätöksiä investoinneista ja palkkaamisesta. Sitä me olemme omalla työllämme pyrkineet tukemaan, jotta investointiympäristö on houkutteleva ja työntekijöiden palkkaaminen on järkevää, ja sen kynnystä alennetaan. No, miksi me olemme tehneet näitä? Vain siksi ja vain siksi, että me saataisiin suomalaisille töitä ja hyvinvointia, jotta meillä olisi varaa tulevaisuudessakin pitää huolta, Petteri Orpo lausui.
Kasvu ei hänen mukaansa yksin korjaa Suomen julkista taloutta.
– Sen nyt näkevät kaikki. Näinkin kovat kasvuluvut laskevat nyt jo ennusteissa tulevien vuosien alijäämätasoja, mutta ne ovat edelleen aivan liian korkeat. Siis näinkin kovat, jopa historiallisen kovat kasvuluvut, mitä tuleville vuosille valtiovarainministeriö ennustaa, eivät korjaa meidän alijäämää.
– Meidän julkinen sektori on kroonisesti liian kallis — meillä ei ole siihen varaa — ja kun nollakorkojen aika on takana, se tarkoittaa kasvavia korkomenoja, ja entistä suurempi osa menee siis korkojen maksuun eikä siihen, mitä me haluamme yhdessä suojata, eli hyvinvointiyhteiskuntaan. Siksi tämä velkajarrusopimus ja siitä kiinni pitäminen on aivan kaikki kaikessa: julkisen talouden tervehdyttäminen, hän sanoi.
– Hallituksen ohjelma on kokonaisuus, jossa toinen osuus on julkisen talouden tervehdyttäminen ja velkaantumisen hillitseminen ja toinen on se kasvu, kasvu, kasvu. Tämä ensimmäinen on nyt hoidettu. Se on kunnossa, kiitos suomalaisten yrittäjien ja yritysten. Tässä toisessa pitää tehdä töitä, ja se on meidän kaikkien vastuu. Se on meidän kaikkien vastuu. On totta, että se ei peruutuspeiliin katselemalla nyt parane, vaan eteenpäin katsomalla, ja olen erittäin tyytyväinen siitä, että tässä salissa on vasemmistoliittoa ja tietenkin ”velka nyt ‑liikettä” lukuun ottamatta yhteinen näkemys siitä, että velkajarruun pitää sitoutua.
Velkajarrusta ei Orpon mukaan voi lipsua.
– Jos siitä lipsutaan, se tarkoittaa melko varmasti, että luottoluokittajien usko Suomen taloudenhoitokykyyn heikkenee. Se tarkoittaa korkeampia korkoja, ja se tarkoittaa paljon korkeampia velanhoitomenoja. Meillä ei ole siihen varaa. Siksi tämä velkajarrusopimus on niin tärkeä, ja vetoan voimakkaasti jokaiseen eduskuntapuolueeseen, että pidetään siitä kiinni.