Eduskunnan turvatoimia halutaan kiristää. Tätä koskeva valmistelutyö on saatu nyt päätökseen, ja asiaa koskeva lakialoite julkistettu tänään torstaina. Sen ovat allekirjoittaneet kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajat. Tarkoitus on säätää uusi laki eduskunnan turvatoimista, mikä korvaisi nykyisin voimassa olevan lain.
Lakialoitteessa ehdotetaan tarkistettavaksi sääntelyä muun muassa henkilöntarkastuksen tekemisen sallituista tavoista, posti- ja muun lähetyksen tarkastamisesta, henkilön poistamisesta turvatoimialueelta ja voimankäyttövälineistä. Siinä esitetään myös uusia säännöksiä miehittämättömän ilma-aluksen kulkuun puuttumisesta ja henkilösuojaustehtävästä.
Lakialoitteessa todetaan, että nykyisessä turvatoimilaissa ei ole säännöksiä miehittämättömän ilma-aluksen kulkuun puuttumisesta ja drooneista on tehty sovelluksia myös sotilaskäyttöön. ”Miehittämättömällä ilma-aluksella voidaan aiheuttaa vaaraa eduskunnan toiminnalle. Äärimmäisessä tapauksessa sellainen on uhka eduskunnassa työskentelevien turvallisuudelle”, huomautetaan tekstissä.
”Miehittämätön ilma-alus eli drooni on uudenlainen väline, jolla voidaan aiheuttaa häiriötä ja vaaraa eduskunnan toiminnalle ja turvallisuudelle. Lakiin ehdotetaan otettaviksi uudet säännökset tarvittavista toimivaltuuksista puuttua tällaisen ilma-aluksen kulkuun”, kuvataan tekstissä.
Eduskunnan turvahenkilöllä olisi ehdotuksen mukaan valtuudet estää droonin käyttö, puuttua sen kulkuun sekä ottaa se haltuun. Tämä koskisi tilannetta, jossa miehittämätöntä ilma-alusta lennätettäisiin rajoitusvyöhykkeellä ilman eduskunnan turvallisuusjohtajan antamaa lupaa tai erityisehtoja.
Lakialoitteessa todetaan edelleen, että voimassa olevassa laissa ei ole säännöksiä henkilösuojaustehtävästä.
”Toimintaympäristössä havaittujen muutosten takia yhä useammin joudutaan harkitsemaan turvahenkilön määräämistä suojaamaan kansanedustajan tai eduskunnan vieraan turvallisuutta. Lakiin ehdotetaan siksi otettavaksi säännöksiä tällaiseen tehtävään määräämisestä, tehtävään määrätyn toimivaltuuksista ja hänen käytettävissään olevista voimakeinoista”.
Turvahenkilö voisi kantaa asetta
Eduskunnan turvallisuusjohtaja voi ehdotuksen mukaan asettaa henkilösuojaukseen erityisen koulutuksen saaneen turvahenkilön suojaamaan erityistä suojelua tarvitsevan kansanedustajan tai eduskunnan vieraan turvallisuutta.
Turvahenkilö voisi tietyin edellytyksin kantaa myös ampuma-asetta. Ehdotuksen mukaan eduskunnan turvallisuusjohtaja tekee kussakin tapauksessa erikseen arvion ampuma-aseen mukanaolon tarpeesta henkilösuojaustehtävässä.
Aloitteessa korostetaan, että ”ampuma-asetta saa kantaa ainoastaan ampuma-asekoulutuksen saanut turvahenkilö, joka osoittaa vuosittain, että hänellä on riittävä ampuma-aseen käsittely- ja ampumistaito”.
Uuden lain olisi tarkoitus tulla voimaan tammikuun alusta 2026. Nykyisin voimassa oleva eduskunnan turvatoimilaki on vuodelta 2008. Sitä on joiltain osin tarkennettu.
Turvatoimilain tarkistamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä saatiin lausunnot eduskuntaryhmiltä, lukuun ottamatta perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nyt -eduskuntaryhmää. Lisäksi lausunnot saatiin eduskunnan oikeusasiamieheltä, poliisihallitukselta ja Traficomilta.
Kaikki lausunnonantajat suhtautuivat myönteisesti eduskunnan turvatoimia koskevan sääntelyn uudistamiseen. Eduskuntaryhmät pitivät mietinnössä esitettyjä ratkaisuja lainsäädännön tarkistamiseksi pääosin perusteltuina ja kannatettavina.
Eduskunnan kanslian hallinnoimissa tiloissa työskentelee päivittäin yli 1 000 henkilöä. Luku sisältää 200 kansanedustajan lisäksi muun muassa hieman alle 500 eduskunnan kanslian virka- tai työsuhteista työntekijää sekä eduskuntaryhmien työntekijöitä, akkreditoituja toimittajia ja ravintolahenkilökuntaa. Tiloissa vierailee vuosittain 100 000—150 000 henkilöä.
Juttua täydennetty klo 16.20 yksityiskohdilla liittyen drooneihin ja henkilösuojaukseen.
