Drooni iski viime hetkellä – Pohjois-Korean asejärjestelmä räjäytettiin ensi kertaa

Pohjoiskorealainen eksotiikka ei selvinnyt taistelukentän todellisuudesta, arvioi puolustaja.
Pohjoiskorealainen tyyppi 75-raketinheitin ukrainalaisdroonin tähtäimessä. (Kuvakaappaus videolta. Facebook/1BrOp)
Pohjoiskorealainen tyyppi 75-raketinheitin ukrainalaisdroonin tähtäimessä. (Kuvakaappaus videolta. Facebook/1BrOp)

Ukrainan kansalliskaartin 1. operatiivinen presidentinprikaati ”Bureviy” tuhosi pohjoiskorealaisen tyyppi 75:n raketinheittimen.

– Tyyppi 75:n raketinheitin oli asettumassa asemiinsa, mutta 1. presidentinprikaatin ”Burevyin” [drooni]pilotit ehtivät ensin. Isku oli nopea ja tulos odotettava: jälleen eräs ”harvinaisuus” tuhottu Kupjanskin suunnalla.

Tyyppi 75 on 107 millimetrin raketinheitin, joka perustuu kiinalaiseen 12-putkiseen Tyyppi 63-raketinheittimeen, joka taas on kopio neuvostoliittolaisesta BM-14:sta. Putket on asetettu pyörälavetille. Alkujaan heitin on suunniteltu kevyeksi ja kustannustehokkaksi rykmentin tason tulenkäyttöön vuoristo-olosuhteissa.

Raketinheittimen kantama on 8,5 kilometriä, mutta nykyaikaisessa sodankäynnissä sitä pidetään vanhentuneena. Prikaati on kommentoinut, ettei ”pohjoiskorealainen eksotiikka” selvinnyt todellisista rintamaolosuhteista.

Pohjoiskorealaisen harvinaisuuden tuhonnut ukrainalaisprikaati on koko nimeltään ”Hetmani Petro Doroshenkon mukaan nimetty 1. operatiivinen presidentinprikaati ”Bureviy””. Ukrainan kansalliskaartin Azov-armeijakuntaan kuuluva yksikkö taistelee rintaman pohjoislohkolla.

Kansalliskaartin hyökkäysprikaatina se on Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen taistellut Kiovan edustalla Hostomelissa ja Moštšunissa sekä Donbasin rintamalla Sjevjerodonetskissa, Lysitshanskissa, Bahmutissa, Nju-Jorkissa ja Bilohorivkassa sekä nyttemmin Kupjanskin suunnalla.

Alkujaan Vyšhorodista kotoisin oleva prikaati on perustettu  kansalliskaartin 1. operatiivisena prikaatina heinäkuun lopulla 2014 Ukrainan sisäasiainministeriön 14. erikoisrykmentin (BARS) pohjalta. Prikaati taisteli Venäjän ensimmäisen maahantunkeutumisen aikaan Donbasin sodassa 2014–2015 Ilovaiskissa, Lymanissa ja Kalmiuskessa. Presidentilliseksi prikaati korotettiin elokuussa 2017.

 

Ilmahyökkäys kohdistettiin tavallista enemmän asuinalueille, jotta saataisiin aikaan mahdollisimman paljon uhreja, arvioi virolaisasiantuntija.
Venäjän johtaja vaikuttaa uppoutuneen Ukrainan sodan yksityiskohtiin tavalla, joka irtautuu yhä selvemmin todellisuudesta.
Europarlamentaarikko vaatii Euroopalta kovempia toimia Venäjää vastaan.
Mainos