Donald Trumpin keskiviikkona Davosissa pitämässä puheessa parasta oli lupaus pidättäytyä voimankäytöstä Grönlannin valtaamiseksi, Yhdysvaltain entinen apulaisulkoministeri, suurlähettiläs Daniel Fried arvioi tuoreessa analyysissaan.
– Päivän paras uutinen oli kuitenkin vähän myöhemmin annettu ilmoitus, että Yhdysvallat oli päässyt Naton pääsihteerin Mark Rutten kanssa ”puitesopimukseen” arktisen alueen turvallisuudesta, minkä seurauksena Yhdysvaltain presidentti peruutti Tanskalle ja useille muille Euroopan maille asetetut tullit, joista Trump oli vain muutamaa päivää aiemmin kertonut, Fried toteaa.
Vaikka sopimuksen yksityiskohdat ovat toistaiseksi hämärän peitossa, on hänen mukaansa mahdollista, Trump on päättänyt pitää arktisen turvallisuuden vahvistamista riittävänä voittona. Retorisella tasolla Grönlantiin kohdistuvat vaatimukset eivät silti ainakaan heti vaienneet.
– Puheessaan Trump sulki pois voimankäytön Grönlannin valtaamiseksi. Hän kuitenkin vaati edelleen Yhdysvalloille Grönlannin hallintaa perustellen sitä epäilyttävällä historialla ja heikolla logiikalla. Hän esimerkiksi väitti, että maat, jotka eivät pysty puolustamaan omaa aluettaan, eivät voi vaatia oikeutta sen hallintaan, Fried muistuttaa.
Tällä vaarallisella logiikalla kyky jonkin alueen valtaamiseen oikeuttaisi aina hyökkäyksen, hän varoittaa.
– Trump myös väitti, että voidakseen puolustaa aluetta Yhdysvallat tarvitsee siihen ”omistusoikeuden”. Yhdysvallat on kuitenkin puolustanut menestyksekkäästi Saksaa, Etelä-Koreaa, Japania ja monia muita maita kylmän sodan aikana ja sen jälkeen ilman, että se olisi pyrkinyt liittämään niitä itseensä, vaan tukeutui ”vuokrattuihin” sotilastukikohtiin, jotka eivät olleet osa Yhdysvaltoja, Fried painottaa.
Trumpin väite, että Yhdysvallat olisi tehnyt virheen ”palauttaessaan” Grönlannin toisen maailmansodan jälkeen Tanskalle, on hänen mukaansa yksinkertaisesti katteeton.
– Yhdysvallat perusti sodan aikana tukikohtia Grönlantiin Saksan miehitettyä Tanskan huhtikuussa 1940. Yhdysvallat ei kuitenkaan koskaan liittänyt Grönlantia itseensä, vaan perusti tukikohdat Tanskan pakolaishallituksen kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti, ja kyseisessä sopimuksessa tunnustettiin Tanskan jatkuva suvereniteetti Grönlannin suhteen. Vuonna 1951 Yhdysvallat ja Tanska solmivat Grönlannin puolustussopimuksen, jossa USA:n laajat oikeudet tukikohtien käyttöön vahvistettiin, Fried toteaa.
Yhtä lailla harhaanjohtava oli Trumpin jälleen kerran toistama väite, että Yhdysvallat on vuosikymmenten ajan taannut kaikkien Nato-maiden turvallisuuden, mutta muut jäsenmaat eivät ole koskaan tehneet mitään Yhdysvaltojen hyväksi.
– Nato on asiassa vedonnut Pohjois-Atlantin sopimuksen 5. artiklaan vain kerran historiansa aikana: se tapahtui 12. syyskuuta 2001, päivää World Trade Centerin ja Pentagonin iskujen jälkeen, Fried huomauttaa.
Hän kertoo olleensa itse läsnä Valkoisessa talossa, kun silloinen kansallinen turvallisuusneuvonantaja Condoleezza Rice painotti Ranskan hallitukselle 5. artiklan aktivoinnin välttämättömyyttä.
– Niin liittolaiset myös tekivät – eikä se ollut tyhjä ele. Naton jäsenmaat, muun muassa Tanska, lähettivät joukkoja taistelemaan Yhdysvaltojen rinnalla Afganistanissa ja Irakissa. Osa näistä sotilaista ei koskaan palannut kotiin, hän toteaa.
Suurlähettiläs Daniel Friedillä on takanaan 40-vuotinen ura Yhdysvaltain ulkoasiainhallinnon eri tehtävissä muun muassa yhtenä Naton aiempien laajentumiskierrosten keskeisistä valmistelijoista. Maansa Eurooppa-asioista vastaavana apulaisulkoministerinä hän toimi 2005–2009.
