Euroopan parlamentti äänesti tiistaina rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä. Parlamentin jäsenistä 343 äänesti puolesta, 216 vastaan ja 78 tyhjää.
Kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli on pettynyt lopputulokseen, mutta asian käsittely jatkuu vielä kolmikantaneuvotteluissa.
– Olemme pettyneitä parlamentin äänestystulokseen. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi sisältää mittavia velvoitteita, joiden toteuttaminen taloudellisesti, sosiaalisesti tai ekologisesti kestävällä tavalla ei ole mahdollista. Myös aikataulu on täysin epärealistinen velvoitteiden laajuuteen nähden, toteaa Mikko Somersalmi Raklista.
Asuinrakennusten osalta korjaukset ovat vaikuttamassa suoraan yli kahteen miljoonaan henkilöön Suomessa. Kireät energiatehokkuusvaatimukset suuntautuvat myös rakennuksiin, joilla ei ole käyttöarvoa ja odotettavissa olevaa elinkaarta.
Raklin mukaan on arvioitu, että rakennusten pakkokorjaukset koskettavat vähintään 40 prosenttia Suomen rakennuskannasta siitä huolimatta, että rakennuskantamme on energiatehokkuudeltaan Euroopan parhaimmistoa.
– Vaikka äänestystulos on tämä, niin tärkeää on nyt varmistaa, että kolmikantaneuvotteluissa neuvoston, parlamentin ja komission välillä saavutetaan suomalaisten kiinteistönomistajien kannalta paras mahdollinen lopputulos, Somersalmi sanoo.
Hänen mielestään kestävän kehityksen edistämiseksi on välttämätöntä, että investoinnit muun muassa suomalaisen kiinteistökannan energiatehokkuuteen ja kiinteistöissä sähköautojen latauspisteisiin voidaan kohdistaa mahdollisimman kustannustehokkaasti.
– Tämä onnistuu parhaiten kansallisen ohjauksen kautta alueelliset ja yksilölliset olosuhteet huomioiden, ei EU:n laajuisilla yksityiskohtaisilla säädöksillä, toteaa Somersalmi.
