Verkkouutiset

Vasemmalta alkaen Aleksandr Lukashenko, Vladimir Putin, Angela Merkel, François Hollande ja Petro Poroshenko Minskin neuvotteluissa 11. helmikuuta 2015. (Wikimedia Commons/CC-BY-3.0/4.0/Venäjän presidentinkanslia)

Diplomaatti muistelee neuvotteluita: Ranskan presidentti vain seurasi Angela Merkeliä

Minskin neuvotteluissa vain Venäjän johtaja sai levätä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Tarkalleen kahdeksan vuotta sitten 11.–12. helmikuuta 2015 käytiin Minskin neuvotteluja, joihin osallistuivat niin sanotulla Normandia-kokoonpanolla Ranskan presidentti François Hollande, Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Venäjän presidentti Vladimir Putin sekä Ukrainan presidentti Petro Poroshenko. Isäntänä Minskin Itsenäisyyden palatsissa toimi Valko-Venäjän diktaattori Aleksandr Lukashenko.

Neuvotteluiden tuloksena allekirjoitettiin 15. helmikuuta 2015 niin sanottu Minskin II sopimus, jonka tarkoituksena oli luoda aselepo Itä-Ukrainaan. Venäjä oli kiihdyttänyt alkuvuodesta 2015 hyökkäystään Itä-Ukrainassa saaden viimein haltuunsa Donetskin kansainvälisen lentokentän.

Samaan aikaan käynnissä oli Debaltseven taistelu, jossa ukrainalaiset kärsivät lopulta tappion 20. helmikuuta 2015. Tammi-helmikuussa 2015 Ukraina oli siis selvästi sotilaallis-poliittisesti alakynnessä.

Yhdysvallat oli ehdottanut aseapua Ukrainalle, mutta Merkel kielsi sen väittäen sen vain pahentavan tilannetta ja tarjosi vastineenaan Minsk II-neuvotteluja. Aseleposopimus tunnusti Ukrainan alueellisen yhtenäisyyden, mutta olisi pakottanut sen desentralisaatioon ja antamaan itsehallinnon itäosilleen.

Neuvotteluihin osallistunut entinen valkovenäläinen diplomaatti Pavel Slunkin muistelee Twitterissä kyseessä olleen ajan, jolloin Valko-Venäjä oli pääsemässä pois kansainvälisestä eristyksestään ja maa onnistui esiintymään suhteellisen puolueettomana suhteessa Venäjään.

Lukashenko ei tunnustanut Krimin miehitystä ja liittämistä Venäjään sekä tuki varovaisesti Ukrainan alueellista yhtenäisyyttä. Hän peräti yritti saada itsensä neuvotteluosapuoleksi, mutta Ranska ja Saksa torjuivat tämän. Lukashenko tyytyi tarjoilemaan ”kahvia ja ammuksia” neuvottelijoille.

Vain Putinille tarjottiin vuode

Slunkin tuo esiin seikkoja, jotka kertovat neuvottelujen dynamiikasta. François Hollande tapasi Merkelin tämän lentokoneessa, vaikka molemmat olivat saapuneet Minskiin käytännössä samaan aikaan.

– Ranskan presidentti herra Hollande näytti siltä, ettei hän oikein tiennyt mitä hän teki siellä [neuvotteluissa]. Joten hän valitsi helpoimman strategian – seurasi Angela Merkeliä ja hänen ohjeitaan. Tämä on selvästi nähtävissä tuona iltana iltana otetuissa kuvissa, muistelee Slunkin.

Ensimmäisten keskustelukierrosten jälkeen Lukashenko ehdotti Merkelille ja Hollandelle illallista. Hollande olisi suostunut mielihyvin, mutta Merkel torjui tämän ja sanoi, että ”ei ole aikaa illalliselle, aloitamme työskentelyn”.

Putin oli saapunut tapansa mukaan ”epäkohteliaasti myöhässä”. Neuvottelut kestivät 17 tuntia, mikä oli ”raskas maraton kaikille osapuolille”. Valko-Venäjän näennäinen puolueettomuus taas näkyi siinä, että ainoastaan Putinille oli järjestetty vuode ja makuuhuone palatsiin. Slunkin kertoo Putinin poistuneen useasti neuvotteluista väsyneenä ja palanneen virkeänä takaisin.

Poroshenko oli taas täysin uupunut. Hän oli saapunut suoraan EU:n huippukokouksesta Brysselistä Minskiin eikä ollut käytännössä nukkunut yöllä lainkaan. Hän soitti säännöllisesti Ukrainaan kysellen rintamatilanteesta ja erityisesti Debaltseven taistelusta.

Pavel Slunkin osaa myös kertoa, miksi neuvotteluihin osallistuneiden kuuluisa yhteiskuva ei vaikuta noudattavan mitään tunnettua diplomaattista tapaetikettiä. Kyseessä on ”Lukashenkon oma patriarkaalinen logiikka”: arvon rouva on keskellä parhaalla paikalla, kun taas Putin ja Poroshenko ovat erillä toisistaan.

Minskin II sopimus allekirjoitettiin, mutta se ei koskaan toteutunut. Sopimukseen osallistuneissa demokratioissa ovat jo johtajat vaihtuneet, mutta Valko-Venäjällä ja Venäjällä ne ovat pysyneet samoina.

Slunkin erosi Valko-Venäjän ulkoministeriön palveluksesta 2020 ja pakeni Ukrainaan, kun Lukashenko pidensi valtakauttaan väärentämällä presidentinvaalituloksen. Vaalivilppi johti Valko-Venäjällä kansannousuun, joka kukistettiin verisesti Venäjän tuella ja Valko-Venäjän välit länteen katkesivat.

Tällä hetkellä Venäjän panttivankina oleva Valko-Venäjä osallistuu hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan ja Lukashenko tarjoilee tällä kertaa erilaisia ammuksia venäläisille kuin vuonna 2015. Ukraina taas saa läntistä aseapua vasta nyt.

– Asuin Ukrainassa aina siihen asti, kunnes Venäjä hyökkäsi uudelleen 24. helmikuuta 2022. En tiedä, missä ja milloin tämä tarina päättyy, mutta toivon Ukrainan voittavan. Se niin se ehdottomasti tekee, toteaa Pavel Slunkin.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)