Pitkä näännytyssota olisi katastrofi Venäjälle ja Vladimir Putinin hallinnolle, arvioi yli 30 vuotta CIA:n tiedustelu-upseerina toiminut Douglas London. Nykyisin CIA-veteraani on kiinnitetty Georgetownin yliopistoon, ja kokeneena Venäjä-tarkkailijana hän arvioi Ukrainan tilannetta The Wall Street Journalin mielipidekirjoituksessa.
London kehottaa kyseenalaistamaan vallitsevan käsityksen Venäjän strategiasta. Vladimir Putin antaa mielellään ymmärtää maansa olevan valmis pitkään näännytystaisteluun, ja olevansa siten sitoutunut sotaan kauemmin kuin länsimaat Ukrainan tukemiseen.
– Mutta ehkä kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Jos olen oppinut jotakin venäjänkielen taitoisena ja Kremlin tiedustelupalveluita vastaan työskennelleenä CIA-upseerina, niin sen, että on epäiltävä kaikkea mitä he sinulle näyttävät.
– Tämä narratiivi näyttää Moskovan kannalta aivan liian kätevältä ja faktojen kanssa ristiriitaiselta.
Putin tietää, että tosin kuin Ukrainalle, ei sota ole Venäjälle eksistentiaalinen, London kirjoittaa. Venäjä voisi vetäytyä Ukrainasta ilman suurempaa vahinkoa. Ukraina taas ei tule lopettamaan puolustustaistelua, sillä kyse on maan eloonjäämisestä. Vladimir Putin ymmärtää tämän, London uskoo.
–Vaikka hän mielellään esiintyy joustamattomana, Putin vaikuttaisi yhä ajattelevan tiedustelu-upseerin lailla. He toistavat harvoin tekemiään virheitä, etenkään jos heidät on nolattu. Jos hän todella olisi yhtä harkitsematon ja todellisuudelle sokea kuin joskus luullaan, Venäjän joukot eivät olisi vuosi sitten vetäytyneet Kiovan laitamilta.
– Putin on osoittanut, että hän taipuu vakavien seurausten uhatessa.
Pitkittynyt sota uhkaa johtaa juuri näihin seurauksiin, London kirjoittaa. Usko Venäjän sotilaalliseen voimaan on heikentynyt, ja taistelujen jatkuessa Putin joutuu ulottamaan liikekannallepanon myös kaupunkeihin. Sodan jatkuessa Putinin on myös tehtävä valinta talouden vahvistamisen ja konfliktin rahoittamisen välillä. Vaikka pakotteiden tehoa on myös vähätelty, yrittää Venäjä epätoivoisesti löytää uusia vientimaita energiateollisuudelleen.
– Pienentyneet tulot merkitsevät myös vähemmän resursseja niille poliittisille liittolaisille joita Putin tarvitsee hallintonsa ylläpitämiseksi, London muistuttaa.
Mitä pidempään sota kestää, sitä huonommilta Moskovan näkymät vaikuttavat. Pitkittynyt sota antaa Ukrainalle mahdollisuuden vahvistaa asevoimiaan läntisin asein ja lännelle aikaa saada ammusten tuotantoketjuihin vauhtia. Vaikka lännessä varoitetaan eskalaation riskistä, pelkää Putin itse todennäköisesti juuri lännen kiihdyttävän toimiaan Ukrainan tukemiseksi.
– Putin ei todennäköisesti toivo näännytyssotaa, mutta hän haluaa maailman uskovan toisin. Hänen disinformaatiokampanjansa kuvailevat häntä ja Venäjää todellisuutta vahvempina.
– Jos häntä uhkaa voittamaton sota, on hänen paras vaihtoehtonsa salata heikkous ja pelotella vastustajat perääntymään ensimmäisinä.
Ulkopuolisen tahon neuvottelema rauhansopimus on Putin paras toivo, London arvioi. Venäjän presidentin myönteinen suhtautuminen Kiinan lännessä ja Ukrainassa tyrmättyyn rauhanehdotukseen on osoitus siitä, että hän on valmis vetäytymään voitokkaana kun vielä pystyy, London kirjoittaa.
