Bulgarian uusi pääministeri Rumen Radev on noussut Euroopan unionin Venäjä-myönteisimpien johtajien joukkoon.
Hänen hallituksensa on arvostellut Ukrainan tukemista, vaatinut neuvottelujen aloittamista Venäjän kanssa ja puolustanut Venäjään kytkeytyviä maan liiketoiminnan intressejä.
Käytännön politiikassa Bulgaria ei kuitenkaan ole irtautumassa EU:n ja Naton linjasta.
Radev nousi valtaan keväällä 2026 johtamansa euroskeptisen Progressiivinen Bulgaria -liikkeen voitettua parlamenttivaalit. Entinen ilmavoimien komentaja ja kahdesti Bulgarian presidentiksi valittu Radev tunnetaan jo aiemmista Venäjä-myönteisistä lausunnoistaan. Hän on muun muassa todennut Venäjän miehittämän Krimin kuuluvan Venäjälle.
Pääministerinä Radev esti EU:n pakotteet Venäjän ortodoksisen kirkon patriarkka Kirilliä sekä Lukoilin suurinta osakkeenomistajaa Vagit Alekperovia vastaan. Lukoilin omistama Neftohim-jalostamo Mustanmeren rannikolla on tärkeä Bulgarian taloudelle. Bulgaria sai myös vapautettua pakotteista venäläisen liikemiehen Iskander Mahmudovin, koska hänen omistamansa Transmashholding-yhtiö on tärkeä Sofian metron toiminnalle.
Sofia kuitenkin hyväksyi EU:n 21. Venäjä-pakotepaketin eikä estänyt Ukrainan EU-jäsenyysneuvottelujen etenemistä. Bulgaria on myös tukenut 90 miljardin euron tukipakettia Ukrainalle.
Ukrainan aseavussa ristiriita puheiden ja tekojen välillä näkyy erityisen selvästi. Kesäkuussa Bulgarian hallitus ilmoitti lopettavansa aseiden toimittamisen Ukrainalle. Jo seuraavana päivänä täsmennettiin, että päätös ei koske kaupallisia toimituksia.
Tärkeä ammustoimittaja
Bulgaria on ollut yksi Ukrainan tärkeimmistä ampumatarvikkeiden toimittajista. Neuvostoliiton ajoilta periytynyt laaja puolustusteollisuus mahdollisti sen, että maa pystyi toimittamaan sodan alkuvaiheessa jopa kolmanneksen Ukrainan tarvitsemista ammuksista.
Kaksijakoisuus näkyy myös suhtautumisessa niin sanottuun halukkaiden koalitioon. Radev ilmoitti heinäkuussa, ettei Bulgaria enää kuulu ryhmään.
Seuraavana päivänä Bulgarian ulkoministeri osallistui kuitenkin Ukraina–Kaakkois-Eurooppa-huippukokoukseen Kiovassa ja allekirjoitti julkilausuman, jossa luvattiin laajentaa osallistumista koalition toimintaan.
Kremlistä katsoen Bulgaria on yhä Ukrainan hallinnon tukija, joka toimittaa maalle aseita, energiaa ja sähköä. Radevin Venäjä-myönteinen retoriikka ei siis ole johtanut siihen, että Moskova pitäisi Bulgariaa luotettavana liittolaisena.
Venäjä-myönteinen retoriikka palvelee Bulgarian sisäpolitiikkaa. Sen avulla Radev pyrkii houkuttelemaan kannattajia niin äärioikeistolaisesta Vazrazhdane-puolueesta kuin sosialistipuolueestakin.
Radevin tasapainoilulla on kuitenkin rajansa. Bulgarian talousongelmat, kasvava valtionvelka ja huoli julkisen talouden alijäämästä voivat heikentää hallituksen asemaa. Lisäksi Radev ei ole onnistunut toteuttamaan lupaamaansa korruption vastaista uudistusta.
Bulgarian tulevaisuus ratkaistaan siksi todennäköisesti enemmän kotimaan talous- ja hallintokysymyksissä kuin suhteissa Venäjään. Ulkopolitiikassa maa näyttää jatkavan luovimista: se puhuu Moskovalle myönteiseen sävyyn, mutta pitää samalla kiinni EU- ja Nato-jäsenyyden tuomista eduista.
Artikkeli perustuu Carnegie Europen tutkijan Dimitar Bechevin The Insiderissa 4. elokuuta 2026 julkaistuun analyysiin.