– Nykyennusteiden valossa velkasuhteen saattaminen ylivaalikautisessa tarkastelussa laskevalle uralle ei tule toteutumaan tämän vaalikauden aikana tehtyjen toimien myötä. Keskeisimpiä tekijöitä tähän ovat heikko taloussuhdanne sekä turvallisuus- ja korkoympäristön muuttumisen välittyminen julkisiin menoihin, kirjoittaa valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä ministeriön sivuilla julkaistussa kolumnissa.
Hallituksen finanssipolitiikan keskeisimpiä tavoitteita ovat julkisen talouden vahvistaminen ja velkasuhteen vakauttaminen vaalikauden loppuun mennessä. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on velkasuhteen kääntäminen laskevalle uralle.
Tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus on päättänyt yhteensä 9 miljardin euron julkista taloutta vahvistavasta toimenpidekokonaisuudesta. Lisäksi valmistelussa on uusi miljardin euron sopeutustoimien kokonaisuus velkasuhteen vakauttamiseksi. Sitä hallitus käsittelee tulevalla viikolla budjettiriihessään.
Niemelä muistuttaa, että sopeutustoimet ovat luoneet tilaa myös välttämättömille menolisäyksille sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen sekä Ukrainan tukemiseen. Nämä ovat nakertaneet osin tehtyjen sopeutustoimien purevuutta. Ilman sopeutustoimia tilanne olisi kuitenkin huomattavasti heikompi niin nyt kuin pidemmällä aikavälillä.
Julkisen talouden suuntaa ei kuitenkaan Niemelän mukaan käännetä pysyvästi paremmaksi ainoastaan suorilla sopeutustoimilla. Näiden lisäksi hallitus on lainsäädäntömuutoksin pannut toimeen työllisyyttä parantavia rakennetoimia, jotka tasapainottavat julkista taloutta yli 2 miljardilla eurolla. Lisäksi hallitus on pitkin vaalikautta päättänyt lukuisista talouskasvun edellytyksiä parantavista toimista, viimeisimpänä kevään 2025 kasvupaketti. Talouden heikko suhdanne on viivästyttänyt työllisyystoimien positiivisten vaikutusten näkymistä julkisessa taloudessa.
– On kuitenkin niin, että kun talouskasvumme piristyy – ja sehän piristyy – uudistukset tarjoavat loistavan alustan kasvun kiihtymiselle, kun niiden myötä työmarkkinoidemme käytettävissä on aiempaa runsaammin työvoimaa. Silloin myös työllisyystoimien vaikutus näkyy täydessä mitassaan, Niemelä muistuttaa.
Vaikka velkasuhde ei taitukaan laskuun tällä vaalikaudella, hallituksen toimenpiteet hidastavat Niemelän mukaan merkittävästi velan kertymistä.
– Jos tuijottaa yhtä pistettä, tuppaa kokonaiskuva unohtumaan. Nimittäin jos kiikaroimme näkymää kymmenen vuoden päähän, niin havaitsemme, että hallituksen tekemillä sopeutustoimilla on suuri merkitys velkasuhteemme kehitykseen – lopulta sillä, miltä kuva näyttää pidemmällä aikajanalla, on merkitystä, ei sillä onko velkasuhde yhtenä vuonna yhden tai kahden prosenttiyksikön kymmenyksen korkeammalla tai matalammalla tasolla kuin tavoiteltiin.
Ilman tämän hallituksen sopeutustoimia velkasuhde nousisi nykyennusteen valossa puolustusmenojen 3,5 prosentin tavoite huomioiden yli 120 prosenttiin bkt:sta vuonna 2035, kun tehtyjen sopeutustoimien myötä arvio on hieman alle 100 prosenttia suhteessa bkt:hen.
– Euroiksi muutettuna ero on yli 90 miljardia euroa. Onko se paljon vai vähän? Ei kumpaankaan, se on valtaisan paljon. Tämä myös osoittaa hyvin sen, miksi on välttämätöntä sopeuttaa julkista taloutta seuraavien kahden vaalikauden aikana, budjettipäällikkö kirjoittaa.
Niemelän mukaan nousevan velkasuhteen kääntäminen laskuun vaatii suurimmat ponnistelut, minkä jälkeen sopeutuspaine helpottaa.
– Siksi vaikein sopeutusurakka on käsillä nyt. Parin seuraavan vaalikauden julkisen talouden lisävahvistamisen myötä velkasuhde taittuu laskevalle uralle ja vahvistuvan talouskasvun myötä jatkaa laskuaan seuraavilla vaalikausilla. Eli kun onnistumme parilla seuraavalla vaalikaudella vähentämään pysyvästi menojamme tai kasvattamaan tulojamme tasolle, jossa vuotuinen talouden kasvu peittoaa vuosittain kertyvän uuden velan, velkasuhteemme kääntyy laskuun. Edessämme ei siten ole vuosikymmenien mittaista loputonta sopeutusurakkaa.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Sami Pakarinen viittaa Niemelän kirjoitukseen ja muistuttaa viestipalvelu X:ssä, kuinka paljon nykytoimet säästävät veronmaksajien rahaa tulevaisuudessa.
– Sama merkitys on nopeammalla kasvulla. 1 %-yks. nopeampi vuosittainen talouskasvu saisi pitkällä aikavälillä ihmeitä aikaan. Siksi kannattaa jatkossakin tehdä rohkeita (vero)uudistuksia kasvun vauhdittamiseksi pitkällä aikavälillä. Suunta on nyt oikea, Pakarinen kirjoittaa.
Budjettipäällikön tuoreet terveiset:
”Ilman tämän hallituksen sopeutustoimia velkasuhde nousisi nykyennusteen valossa puolustusmenojen 3,5 prosentin tavoite huomioiden yli 120 prosenttiin bkt:sta vuonna 2035, kun tehtyjen sopeutustoimien myötä arvio on hieman alle 100 prosenttia…
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) August 30, 2025