Ukrainan puolueettomuutta on ehdoteltu eri tahoilta yhdeksi Venäjän kanssa aikanaan solmittavan rauhansopimuksen keskeisistä elementeistä. Maansa sitoutumista puolueettomuuteen on vastikään väläyttänyt myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi.
Kokenut brittiläinen turvallisuuspolitiikan tutkija James Sherr pitää puolueettomuuspuheita hämmentävinä siihen nähden, että Venäjän tavoitteena on Zelenskyin itsensä mukaan Ukrainan valtion tuhoaminen.
– Ennen ensimmäistä maailmansotaa puolueettomuus oli tunnustettu oikeudellinen status, joka saavutettiin vaivalloisten neuvottelujen tuloksena ja jota pitkälti kunnioitettiin. Belgian puolueettomuus, joka oli vahvistettu vuoden 1839 Lontoon sopimuksessa, säilyi, kunnes Saksa kuittasi sen vuonna 1914 ”paperinpalaseksi” ja hyökkäsi maahan, Viron ulkopoliittisessa instituutissa työskentelevä Sherr kirjoittaa Financial Timesissa.
Vuoden 1815 Pariisin sopimuksessa tunnustettiin hänen mukaansa ”aseellinen puolueettomuus”, johon Sveitsin asema vielä nykyäänkin perustuu.
– Norjan ja Belgian kaltaisten puolueettomien maiden kohtalo oli 1900-luvulla huomattavasti vähemmän onnekas. Suomi oli poikkeus, joka vahvistaa säännön. Maan puolueettomuus tuli mahdolliseksi vasta sen jälkeen, kun Neuvostoliitto oli ymmärtänyt, että sen itsenäisyys ei ollut tuhottavissa, hän toteaa.
YYA-Suomesta ei malliksi
Sherr suhtautuu epäillen ajatukseen, että samankaltainen puolueettomuusstatus, joka Suomella kylmän sodan aikana oli, soveltuisi takaamaan Ukrainan turvallisuuden.
– Maa on kyennyt Suomen tavoin taistelemalla pysäyttämään Venäjän hyökkäyksen, hän sanoo.
Venäjällä on hänen mukaansa kuitenkin Ukrainassa paljon enemmän pelissä kuin aikoinaan Suomessa, sillä ilman Ukrainan alistamista Vladimir Putinin pakkomielteisesti vaalima myytti ”venäläisestä maailmasta” romahtaa. Toistaiseksi Zelenskyi ei ole osoittanut minkäänlaista halukkuutta tinkiä edes siitä, että Venäjän laittomasti itseensä liittämä Krim ja Donbassin miehitetyt alueet kuuluvat erottamattomasti Ukrainaan.
Zelenskyin hahmottelema puolueettomuusaloite herättääkin Sherrin mielestä lukuisia avoimia kysymyksiä. Jos asia rauhanneuvotteluissa ajankohtaistuisi, on hänen mukaansa hyvinkin mahdollista, että Euroopan unioniin ja Natoon vahvasti orientoitunut Ukrainan kansa ei olisi valmis maansa puolueettomuuteen alistumaan.