Euroopan parlamentin vaalit käydään runsaan kahden kuukauden kuluttua, 9. kesäkuuta. Suomi saa yhden lisäpaikan, mikä nostaa europarlamentaarikoiden eli meppien määrän 15:een. Se on pieni joukko 720 hengen konklaavissa, ja siksi jokaisen suomimepin osaamisella, verkostoitumistaidoilla ja roolilla parlamentin päätöksenteossa on väliä.
Uuden parlamentin muodostamisen jälkeen aloittaa uusi komissio, ja kustakin jäsenvaltiosta nimetään komissaari. Komissaarin salkulla on todella iso merkitys, kuten näimme tällä vaalikaudella hollantilaisen Frans Timmermansin heilutellessa tahtipuikkoa komission varapuheenjohtajana ja ilmastokomissaarina. Kyyti oli kovaa, ja moni jäsenmaa herää tehtyihin päätöksiin vasta nyt.
Tulevan komission ohjelmaa kirjoitetaan jo, vaikka uusi komissio nimetäänkin vasta syksyllä. Jäsenvaltioiden Eurooppa-neuvosto hyväksyy parlamenttivaalien jälkeen EU:n strategisen ohjelman, missä linjataan jäsenvaltioiden painopisteet tulevalle viisivuotiskaudelle. Painopisteet viitoittavat myös komission uuden puheenjohtajan taivalta.
Orpon hallitus on ottanut aktiivisen otteen EU-vaikuttamisessa tulevan komission ja EU:n strategiseen ohjelmaan sekä jatkossa valmisteille tuleviin hankkeisiin, siitä suuri kiitos. Suomen EU-tavoitteiden ja siihen liittyvän edunvalvonnan vahvistaminen nostetaan nyt jokaisen ministeriön keskeiseksi painopisteeksi. Samaan aikaan panostetaan aiempaa enemmän yhteistyöhän samanmielisten EU-maiden kanssa. Erimielisiäkään maita ei toki saa unohtaa. Niidenkin kanssa on tehtävä rakentavaa yhteistyötä omien tavoitteiden läpiviemiseksi, niin jäsenvaltioiden muodostamassa neuvostossa kuin Euroopan parlamentissa.
Suomen tavoite globaalisti vahvasta ja toimintakykyisestä EU:sta on kannatettava tavoite. Strateginen kilpailukyky, talous ja rahoitus, puhdas ja digitaalinen siirtymä sekä kokonaisturvallisuus ja vahvempi Eurooppa ovat teemoja, joita metsäteollisuuskin kannattaa.
Biotalous on noussut globaalisti yhä vahvemmin agendalle. Yhdysvallat kohdistaa katseensa omiin biomassoihin ja tavoittelee niiden lisäkäyttöä. Myös Kiina ja Brasilia ovat hereillä. Euroopan Unionissa nykyinen komissio ei ole juuri biotalouden mahdollisuuksia nähnyt, mutta orastavaa suunnan muutosta on Brysselissäkin nähtävissä.
Suomi on vahva biotalouden mallimaa, ja biotalouden merkitys on iso. Vuonna 2022 se loi 29 miljardin euron arvonlisäyksen. Se on 13 prosenttia kansantalouden arvonlisäyksestä. Metsäsektorin osuus on selvästi suurin. Suomella on vahva ja monipuolinen biotalouden osaaminen ja esimerkiksi metsäteollisuuden innovaatioissa ja patenteissa olemme maailman kärkiryhmässä.
Siksi on hienoa, että Suomi on ottanut biotalouden yhdeksi kärkiteemakseen EU-vaikuttamisessa. Biotalous ja uusiutuvat luonnonvarat tarjoavat kestäviä ratkaisuja vähähiilisyyteen, haitallisista riippuvuuksista irtautumiseen sekä EU-alueen huoltovarmuuteen. Uusiutuvien luonnonvarojen jalostamisella on myös suuri vaikutus työllisyyteen ja talouteen.
Aktiivinen metsätalous on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta maatalouden rinnalla. Se mahdollistaa puuraaka-aineen EU-omavaraisuuden säilymisen ja lisäämisen. Suomessa biotaloutemme kivijalka – metsäsektori – perustuu tasaiseen ja riittävään puuvirtaan. Puuraaka-aine erilaisiin puupohjaisiin ratkaisuihin hankitaan pääosin suomalaisten yksityismetsänomistajien metsistä. Samalla turvataan metsäluonnon monimuotoisuutta osana aktiivista ja oikea-aikaista metsätaloutta.
Jotta biotalous ei EU:ssa jäisi irralliseksi strategiaksi, Suomen tulee ajaa määrätietoisesti biotaloutta osaksi ilmasto- ja teollisuuspolitiikkaa koskevia aloitteita ja lainsäädäntöä. Tällöin biotalouden täysi potentiaali tulee käyttöön muun muassa fossiilisten raaka-aineiden korvaajana sekä materiaali- ja energiaomavaraisuuden turvaajana. Vaikuttamisen aika on nyt.
