Vähemmistöhallituksen mahdollisuutta tulisi Suomessakin pohtia avoimesti, katsovat Jyrki Katainen, Veera Heinonen ja Jouni Backman Helsingin Sanomissa julkaistussa Vieraskynä-kirjoituksessaan.
Sitran demokratiahankkeissa mukana olevat kirjoittajat viittaavat siihen, miten toimintakykyistä hallitusta niin meillä kuin muuallakin on usein vaikea koota vaalituloksen perusteella.
– Etenkin ne maat, joissa on vahva enemmistöhallitusten traditio, voivat vaalitulosten seurauksena joutua suurempiin vaikeuksiin kuin muut.
Suomessa edellinen vähemmistöhallitus oli Martti Miettusen kolmas hallitus, joka toimi vuosina 1976–1977.
– Vähemmistöhallitusta ei ole pitkään aikaan edes kokeiltu, vaikka perustuslaki sen mahdollistaa. Vähemmistöhallitusta on vieroksuttu, koska on pelätty jatkuvia hallituskriisejä ja hallituksen hajoamisia. Monet peloista ovat perusteltuja, mutta perusteet olisi syytä päivittää ja arvioida kriittisesti. Muutoin ajaudumme vaihtoehdottomuuteen ja demokratiamme toimintakyky voi heikentyä.
Vaikka vähemmistöhallitukseen ei tietoisesti pyrittäisi, kirjoittajien mielestä sekä puolueissa että hallinnossa tulisi varautua sellaisen syntymiseen.
Kirjoittajat viittaavat myös Sitran selvitykseen 2021, jonka mukaan vähemmistöhallituksessa valtioneuvoston strateginen ja operatiivinen toiminta tehostuisivat. Myös politiikan linja ja tavoitteet kirkastuisivat.
– Muissa Pohjoismaissa vähemmistöhallituksiin on totuttu jopa niin hyvin, että niistä on tullut enemmän sääntö kuin poikkeus. Näin tuskin olisi, jos vähemmistöhallitusta pidettäisiin enemmistöhallitusta huonompana vaihtoehtona.
Muissa Pohjoismaissa vähemmistöhallitus on enemmän sääntö kuin poikkeus. Suomessa ei ole tähän kulttuuria eikä osaamista ja siksi sekin vaihtoehto pitäisi opiskella kaikissa puolueissa, eduskunnassa ja hallinnossa. #vähemmistöhallitus @SitraFund
— Jyrki Katainen (@jyrkikatainen) October 7, 2022