Verkkouutiset

Asumistuki pitäisi lopettaa, ehdotti pankkijohtaja – tätä se voisi tarkoittaa

Kysyimme kolmelta asiantuntijalta mitä vaikutuksia asumistuen poistamisella olisi.
Kaisa Paastela
Kaisa Paastela
Kaisa Paastela on Verkkouutisten tuottaja.
Extra

Asumistukea maksetaan Suomessa yli 2,2 miljardia euroa vuodessa ja esimerkiksi Helsingissä tukea sai viime vuonna 20 prosenttia alle 65-vuotiaista asukkaista.

Tulevalla hallituskaudella asumistukea saatetaan leikata. Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna vei ajatuksen pidemmälle, kun hän ehdotti Verkkouutisissa, että asumistuelle tehtäisiin sama kuin asuntolainojen korkovähennykselle. Eli pienennettäisiin vuosi kerrallaan, kunnes tuki on nollassa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n johtava tutkija Teemu Lyytikäinen ja Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen sanovat, että asumistuesta leikkaaminen heikentäisi tuensaajien toimeentuloa.

– Tuen leikkaus johtaisi monilla muun kulutuksen pienemiseen ja mahdollisten säästöjen käyttöön. Osa pystyisi kompensoimaan asumistuen leikkauksen toimeentulotuella, Lyytikäinen puntaroi ja huomauttaa, että päätoimiset opiskelijat eivät ole oikeutettuja toimeentulotukeen.

Lyytikäisen mukaan asumistuen etuna voidaan pitää sitä, että se kohdentuu tarvitseville.

– Esimerkiksi velattomassa omistusasunnossa tai sukulaisten luona puoli-ilmaiseksi asuva ei juuri voi saada tukea. Myös ara-asuntoihin verrattuna asumistuki kohdentuu paljon paremmin pienituloisille ja reagoi automaattisesti suhdanteisiin.

Jauhiainen listaa hyviksi puoliksi muun muassa sen, että tuki huomioi kotitalouksien erilaiset menot ja asumisen hinnan alueellisen vaihtelun.

– Jos asumistukea ei olisi, pitäisikö silloin maksaa korkeampaa työttömyysturvaa kaikille vai korvattaisiinko asumisen kuluja toimeentulotuesta tarpeen mukaan, hän vertaa.

Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan johtaja Emilia Kullas katsoo, että nykyisessä taloustilanteessa tukea pitäisi voida asteittain leikata, kunhan huolehditaan siitä, että tarve ei valu toimeentulotukeen.

– Tukiautomaatti, joka maksaa veronmaksajille yli 2,2 miljardia euroa vuodessa on sen kokoluokan tukijärjestelmä, että sitä ei voi jättää tarkastelun ulkopuolelle.

Kullas muistuttaa, että asumistukeen tehtiin uudistukset 2015 ja 2017. Neliörajoista luovuttiin ja tukeen tuli ansiotulovähennys, sitten opiskelijat siirtyivät asumislisältä yleisen asumistuen piiriin.

– Poliittisilla päätöksillä haluttiin nostaa asumisen tasoa ryhmillä, jotka eivät kyenneet hankkimaan vastaavaa asumista vapailta markkinoilta. Nämä muutokset tulivat kalliimmiksi kuin osattiin arvioida. Ne näkyvät myös vuokramarkkinoilla ja saattavat nostaa vuokria etenkin kasvukeskuksissa, Kullas sanoo.

Kullaksen mukaan asumistukea perustellaan usein sillä, että se mahdollistaa työpaikan perässä liikkumisen. Asumistuki ei kuitenkaan tuo asuntoja sinne, missä niistä on kovin kysyntä, vaan lisää kilpailua halutuilla alueilla.

– Mikäli tukea asteittain vähennettäisiin, vuokralaiset ja vuokranantajat sopeutuisivat tilanteeseen. Vuokrat saattaisivat hiljalleen laskea.

Teemu Lyytikäisen mukaan suoria yhtäläisyysmerkkejä vuokratasoon ei ole vedettävissä.

– Suurten leikkausten myötä etenkin pitkäaikaiset tuensaajat voivat joutua luopumaan asunnostaan ja etsimään edullisempaa asumisratkaisua. Tämä vähentäisi vuokra-asuntojen kysyntää. Toisaalta asumistukisäästöjen myötä säästyvät varat voivat johtaa kevyempään verotukseen, mikä kasvattaa asuntojen kysyntää. Yhteisvaikutus yleiseen hinta- ja vuokratasoon on epäselvä, Lyytikäinen arvioi.

Erilaisten asuntojen asumistuen muutokset eivät tutkimusten mukaan juuri vaikuta vuokriin.

– Esimerkiksi vuoden 2015 uudistuksessa pienten asuntojen asumistuki nousi voimakkaasti suhteessa isompiin asuntoihin, mutta erikokoisten asuntojen vuokrat eivät erkaantuneet.

Koska valtaosalla asumistukijaksot ovat lyhyitä, eivät tukeen tehdyt muutokset vaikuta Lyytikäisen mukaan kovin voimakkaasti myöskään asumisvalintoihin.

Vuonna 2015 tehty uudistus nosti pienten asuntojen asumistukea selvästi, mutta tuki ei VATT:n mukaan valunut vuokriin. LEHTIKUVA / ANNI ÅGREN

Yhtenä vaihtoehtona asumistukimenojen hillitsemisessä on esitetty ansiotulovähennyksen pienentämistä. Tämä heikentäisi Lyytikäisen mukaan osa-aikaisen ja satunnaisen työn kannusteita, mutta toisaalta kannustaisi siirtymään kokoaikaiseen työhön.

Signe Jauhiainen toteaa, että asumistuessa on muitakin työllistymistä tukevia ominaisuuksia, kuten se, että tulojen kasvu ei vähennä tukea täysimääräisesti toisin kuin toimeentulotuessa. Hän kiinnittäisi huomiota siihen, että asumistukea saadaan silti myös pitkäaikaisesti pienten palkkatulojen rinnalla.

– Mielestäni tuen olisi hyvä toimia niin, että se tukisi siirtymistä työttömyydestä työhön, mutta aikanaan ja tulojen kasvaessa siirryttäisiin myös kokonaan pois asumistuen saajien joukosta.

Sosiaaliturva on kuitenkin kokonaisuus, josta ei ole Jauhiaisen mielestä syytä tarkastella vain yhtä osaa. Samoilla linjoilla on Emilia Kullas.

– Asumistuesta on tullut Suomessa niin laaja kokonaisuus, että sitä uudistettaessa pitäisi katsoa sosiaaliturvaa laajemmin. Jollakin tavalla valtion on tuettava sekä pienituloisten asumista sekä heidän, jotka eivät kykene hankkimaan asuntoa edes asumistuen avulla. Samalla sosiaaliturvan pitäisi olla sellaista, että se kannustaisi töihin, lyhyisiinkin työpätkiin, Kullas sanoo.

– Paras ja toimivin keino asuntomarkkinoiden toimivuuteen on se, että kaupungit ja kunnat pitävät huolta kaavoituksesta, jotta rakennusliikkeet voivat rakentaa, hän jatkaa.

Onko Suomen suureksi paisunut asumistukijärjestelmä sitten eurooppalaisittain täysin ainutlaatuinen? On ja ei, vastaa VATT:n Lyytikäinen.

– Muissakin maissa on asumistukijärjestelmiä. Yleensä tuki on Suomea rajatumpi, mutta esimerkiksi UK:ssa Housing Benefit -menot ovat BKT:hen suhteutettuna samaa suuruusluokkaa kuin Suomessa.

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)