Venäjän viime vuoden helmikuussa alkanut hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut suomalaisten suhtautumista itänaapuriin ja turvallisuuspolitiikkaan. Näin toteavat Ilta-Sanomien haastattelemat asiantuntijat sodan vuosipäivän kynnyksellä.
– Suomessa suhtautuminen Venäjään on muuttunut hyvin jyrkästi. Ne, jotka aiemmin enemmän tai vähemmän innoissaan myötäilivät Neuvostoliiton tai Venäjän politiikkaa, ovat äkkiä peruuttaneet siitä, sanoo valtiotieteen tohtori, vuosikymmeniä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan historiaa tutkinut Jukka Tarkka.
Tarkka pitää ilmapiirin muutosta Suomessa myönteisenä asiana. Suurin muutos on sotilaallista liittoutumista pitkään kannattaneen tutkijan mukaan tapahtunut suhtautumisessa juuri Suomen Nato-jäsenyyteen. Vuosia jatkuneen liittoutumiskeskustelun vanhat jakolinjat katosivat nopeasti, ja Nato-jäsenyys on nyt yleisesti hyväksytty Suomen turvallisuuden kannalta ”parhaimmaksi ratkaisuksi”.
– Ei kuulunut hyviin käytöstapoihin puhua Nato-jäsenyyden puolesta. Sitten kun naamiot putosivat ja näkyivät vain rumat kasvot, suuren yleisön mielipide muuttui niin nopeasti, että poliitikot joutuivat vain seuraamaan mukana.
Politiikan tutkija Johanna Vuorelma katsoo Ukrainan sodan vaikuttaneen paitsi suomalaisten turvallisuuspoliittisiin näkemyksiin, myös johtaneen laajempaan keskusteluun idänsuhteista ja suomalaisten omakuvasta.
– Pidän todennäköisenä, että tulee kriittisempää keskustelua siitä, miten asiat Suomen poliittisessa johdossa ymmärrettiin, hyväksyttiin tai ainakin oltiin kritisoimatta Venäjän on toimia. Olihan siellä poikkeuksiakin, kuten Heidi Hautala, Vuorelma sanoo, viitaten Venäjän kehityksestä pitkään varoittaneeseen vihreiden konkaripoliitikkoon.
Sodan taloudellisia vaikutuksia kommentoi IS:lle Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö. Sodan vaikutukset näkyvät niin idänkaupan tuonnissa ja viennissä, ja useat suomalaisyritykset ovat jo vetäytyneet Venäjältä. Sota kiihdytti kuitenkin inflaatiota, joka on jatkunut alunperin arvioitua pidempään, Ali-Yrkkö sanoo.
Neuvostoliiton romahdukseen rinnastettavasta kriisistä ei ole nyt kyse, hän arvioi. Neuvostoliiton merkitys Suomen taloudelle ja kaupalle oli nyky-Venäjää merkittävämpi.
– Venäjäkin oli tärkeä kauppakumppani. Se, että emme nyt ryömi kauheassa lamassa, kertoo, että jostain korvaavia markkinoita on löytynyt.