Sähköposti voi muuttua työelämässä tarpeettomaksi viidessä vuodessa, arvioi tekoälyasiantuntija Bilal Zafar. Hänen mukaansa tekoäly ottaa jatkossa hoitaakseen suuren osan rutiiniviestinnästä, tiedon jakamisesta ja hallinnollisesta työstä.
Bilal Zafar esitti arvionsa Profession CxO Industry 2026 -tapahtumassa Espoossa. Hänen mukaansa suuri osa työpäivän tehtävistä liittyy edelleen siihen, että ihmiset vastaanottavat tietoa ja välittävät sitä eteenpäin toisille ihmisille tai eri järjestelmiin.
– Suuri osa päivittäisistä tehtävistä, sähköpostityöstä ja byrokratiasta katoaa. Me ihmiset toimimme usein tiedon välittäjinä, mutta tulevaisuudessa sitä ei enää tarvita samalla tavalla, Zafar sanoi Profession tiedotteen mukaan.
Hän arvioi tekoälyn pystyvän tulevaisuudessa käsittelemään tietoa ja välittämään sen suoraan oikeille ihmisille ja järjestelmille. Ihmistä ei silloin tarvittaisi nykyisessä määrin organisaation sisäiseksi tiedon reitittäjäksi.
– Seuraavien viiden vuoden aikana sähköposti sellaisena kuin olemme tottuneet sitä käyttämään muuttuu tarpeettomaksi.
Tekoäly voi ottaa kokonaisia työvaiheita
Zafarin mukaan muutos ei rajoitu yksittäisten tehtävien nopeuttamiseen. Tekoäly voi ottaa vastuulleen kokonaisia työvaiheita, joissa ihminen on tähän asti vastaanottanut, käsitellyt ja välittänyt tietoa eteenpäin.
Se voisi vapauttaa työntekijöiden aikaa vaativampiin tehtäviin. Samalla organisaatioiden olisi hänen mukaansa arvioitava uudelleen nykyisiä prosessejaan, tehtävänkuviaan ja osaamistarpeitaan.
Tekoälyn kehitys ulottuu jo tekstin tuottamisesta ja käsittelystä kuviin, videoihin ja ääneen sekä robotiikkaan ja autonomisiin järjestelmiin.
– Tekoälystä tulee meidän elinaikamme suuri kertomus. Kyse ei ole vain yksittäisistä liiketoimintasovelluksista, vaan paljon suuremmasta muutoksesta, Zafar arvioi.
Tekoälyn vaikutuksista työelämään on esitetty viime aikoina hyvin erilaisia arvioita. Esimerkiksi Oxfordin yliopiston professori Carl Benedikt Frey on arvioinut tekoälyn voivan joissakin tapauksissa jopa kasvattaa ihmisten työtaakkaa, jos aiemmin ostettuja palveluja siirtyy ihmisten itsensä hoidettaviksi tekoälyn avulla.
Ihmiselle jäävät harkinta ja vastuu
Zafar korostaa, ettei tekoälyn tuottamia vastauksia tai suosituksia pitäisi hyväksyä automaattisesti. Ihmisen tehtäväksi jäisi arvioida tiedon luotettavuutta ja sitä, kuinka vakavia seurauksia mahdollisella virheellä voisi olla.
– Tarvitsemme tekoälyn antaman neuvon lisäksi riskinarvioinnin. Ihmisen tehtäväksi jää arvioida, voiko vastaukseen luottaa ja kuinka suuri riski päätökseen liittyy.
Tekoälyn käyttöön liittyy Zafarin mukaan myös väärinkäytön, harhaanjohtavan sisällön ja eettisten ongelmien riskejä. Mitä enemmän tehtäviä koneet ottavat hoitaakseen, sitä suuremmaksi kasvaa ihmisen vastuu siitä, mihin teknologiaa käytetään ja millaisia päätöksiä sen perusteella tehdään.
Zafar puhui tekoälyn vaikutuksista liiketoimintaan, työhön ja arkeen Profession järjestämässä CxO Industry 2026 -tapahtumassa Espoossa 3. syyskuuta.