Tekoälyä käytetään laajasti – harva luo sillä uutta liiketoimintaa

Kyselyn mukaan tekoälyn käyttö painottuu yhä nykyisten toimintojen tehostamiseen.
Tekoälyn kaikkia mahdollisuuksia ei vielä tunnisteta. PEXELS
Tekoälyn kaikkia mahdollisuuksia ei vielä tunnisteta. PEXELS
Tekoälyn kaikkia mahdollisuuksia ei vielä tunnisteta. PEXELS
Tekoälyn kaikkia mahdollisuuksia ei vielä tunnisteta. PEXELS

Suomalaisyritykset käyttävät tekoälyä jo laajasti, mutta uuden liiketoiminnan synnyttämisessä sen mahdollisuudet ovat vielä pitkälti hyödyntämättä. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kyselyssä vain 11 prosenttia yrityksistä kertoi luovansa tekoälyn avulla uutta liiketoimintaa.

Kolme neljästä EK:n kyselyyn vastanneesta yrityksestä hyödyntää tekoälyä tai koneoppimista liiketoiminnassaan. Käyttö painottuu kuitenkin vahvasti nykyisten toimintojen tehostamiseen.

Tekoälyä hyödyntävistä yrityksistä 83 prosenttia kertoo käyttävänsä teknologiaa olemassa olevien prosessien parantamiseen. EK:n mukaan seuraava askel olisi saada tekoäly nykyistä vahvemmin uusien tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien rakentamiseen.

– Suomessa on paljon yrityksiä, jotka ovat ottaneet tekoälyn käyttöön arjen työkaluna. Seuraava askel olisi hyödyntää teknologiaa nykyistä kunnianhimoisemmin uusien tuotteiden, palveluiden ja markkinoiden rakentamisessa, EK:n asiantuntija Leena Nyman sanoo tiedotteessa.

Nymanin mukaan kasvun kannalta olennaista olisi, ettei tekoälyä käytettäisi ainoastaan vanhojen toimintatapojen tehostamiseen vaan kokonaan uuden luomiseen.

Generatiivisen tekoälyn käyttö yhä alkuvaiheessa

EK:n mukaan etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ei vielä aina tunnisteta. Järjestö pitää yritysten teknologiaosaamisen kehittämistä tärkeänä Suomen kilpailukyvyn ja kasvun kannalta.

Myös generatiivisen tekoälyn järjestelmällinen käyttö on vielä selvästi harvinaisempaa kuin tekoälyn hyödyntäminen yleisesti. Noin kolmannes kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo käyttävänsä generatiivista tekoälyä systemaattisesti liiketoiminnassaan.

EK katsoo, että yrityksiä pitäisi kannustaa kokeiluihin, investointeihin ja osaamisen kehittämiseen. Erityisesti pk-yrityksille verkostot ja kokeiluympäristöt voivat järjestön mukaan tarjota keinoja uusien ratkaisujen käyttöönottoon ja osaamisen kehittämiseen.

Nyman varoittaa, että tekoälyyn perustuvan uuden liiketoiminnan hidas kehitys voi johtaa siihen, että tulevaisuuden ratkaisuja rakennetaan Suomen sijasta muualla. Hänen mukaansa yritysjohdolta tarvitaan nykyistä vahvempaa näkemystä teknologian mahdollisuuksista ja valmiutta tarttua niihin.

EK:n Datan hyödyntäminen ja teknologiat -kysely toteutettiin keväällä 2026. Siihen vastasi 550 EK:n jäsenyritystä kaikilta päätoimialoilta.

Hugging Face -tapaus ymmärretään parhaiten taloustieteen ja salaliittojen peliteoreettisena kannustinten ongelmana, ei tietotekniikan turvallisuusvirheenä, Markku Stenborg sanoo näkökulmassaan.
Jukka Kopran mukaan SDP esittää ratkaisuiksi hallituksen jo tekemiä päätöksiä.
Ulkoministeri Elina Valtosen mukaan Suomen tavoite on olla 2040-luvulla Euroopan johtava kasvuyritysmaa.
Mainos