Ukraina-asiantuntija Balazs Jarabik kirjoittaa R.Politikin analyysissään, että Yhdysvallat on käytännössä ”irrottanut” Ukrainan laajemmista Venäjä-neuvotteluista. Ukrainasta vastaa ulkoministeriön työryhmä erityislähettiläs Keith Kelloggin alaisuudessa ja Venäjän kanssa toimii Steven Witkoff.
– Pitkällä aikavälillä Ukraina on jäänyt jumiin odottavalle kannalle viivyttäen myönnytyksiä toivoen, että [Vladimir] Putinin hallinto tekee virheen tai [Donald] Trump häviää seuraavat välivaalit.
Ukrainassa taas monet näkevät alueluovutukset Venäjälle ja kansallisten maavarojen alistamisen Yhdysvalloille raaka-ainesopimuksella yhtä kuin antautumisena. Näin ollen Yhdysvallat kokee vastarintaa kolmelta taholta.
– Moskova on jumittanut maksimalistisiin vaatimuksiinsa, Kiova on keskittynyt selviämiseen ja ajanpelaamiseen, ja Eurooppa on jakautunut.
Neljä tulevaisuudenskenaariota
Jarabik on laatinut neljä erilaista tulevaisuudenskenaariota siitä, miten tilanne Ukrainassa kehittyy.
Ensimmäinen on pitkittynyt sota, jossa Venäjä hyväksyy Yhdysvaltojen rauhansuunnitelman ja Ukraina ei.
– Yhdysvallat vähentää varsinaista osallisuuttaan, mutta jatkaa Ukrainan tukemista EU:n kautta (tiedustelua, valvontaa ja kohdevalvontaa) ja rajallista avustusta, kun taas sota jatkuu entisellä intensiteetillään.
Tähän skenaarioon Jarabik huomauttaa, että viimeisimpien mediatietojen mukaan Trump hylkäsi Ukrainan esityksen Patriot-järjestelmien ostamiseksi 50 miljardilla dollarilla, jotka saataisiin EU:lta ja jäädytetyistä Venäjän varoista.
Venäjän pääsiäistulitaukonsa aikana tekemää ohjusiskua kahdeksalla risteilyohjuksella ei kyetty torjumaan lainkaan, minkä Jarabik arvioi kertovan Ukrainan ilmatorjunnan varantojen ehtymisestä.
Toinen vaihtoehto on lyhyempi sota.
– Ukraina hylkää Yhdysvaltain ehdotuksen. Washington lopettaa kaiken sotilasavun. Venäjä kiihdyttää hyökkäystään pyrkien ottamaan haltuunsa Donbasin ja Zaporižžjan kokonaan tai julistaa yksipuolisen tulitauon väittäen, että välillinen konflikti Yhdysvaltojen kanssa on päättynyt.
Kolmas vaihtoehto on tulitauko ja Ukrainan jako.
– Ukraina etenee raaka-ainesopimuksessa. Eurooppa hyväksyy Venäjä-pakotteiden päättämisen tai helpottamisen. Moskova hyväksyy täyden tulitauon. Nykyiset rintamalinjat vahvistetaan. Ukraina menettäisi tosiasiassa alueensa ja edessä olisi diplomaattisten suhteiden normalisoituminen, erityisesti EU:lle.
Neljäs vaihtoehto on status quo eli Joe Bidenin kauden aikainen toimintatapa.
– Yhdysvallat jatkaa Bidenin ajan politiikkaa (pitkäjänteinen sotilasapu Ukrainan puolustuksen vahvistamiseksi ja Venäjän pakotteiden jatkaminen).
Jarabik pitää tätä viimeistä neljettä skenaariota yhä epätodennäköisempänä, koska ”se tiivistäisi entisestään Venäjän ja Kiinan välistä liittoa, joka on suoraan Trumpin strategisen uudelleensuuntautumisen vastaista”.
