Venäjän Itämeren laivasto järjesti elokuussa Merikilpi 2023 -sotaharjoituksen pääasiassa Pohjanmeren ja Itämeren alueella.
Rochan-analyysiyhtiön johtaja Konraz Muzyka huomauttaa Ukrainan sodan vaikutusten näkyvän myös Suomen lähialueella. Venäjän asevoimien toimintakyky on rapautunut merkittävästi.
– Erityisesti Itämeren laivaston kyvykkyydet ovat aiempaa alemmalla tasolla. Laivaston suurista maihinnousualuksista kolme lähetettiin Mustallemerelle ennen hyökkäystä Ukrainaan 22. helmikuuta 2022, Muzyka kirjoittaa raportissaan.
Maihinnousualukset eivät ole pystyneet palaamaan Turkin suljettua Bosporinsalmen sotilasaluksilta. Itämeren laivaston 336. jalkaväkiprikaati kärsi massiivisia tappioita Ukrainan rintamalla, mikä heikentää laivaston kykyä projisoida voimaa toiminta-alueellaan.
Suomen Nato-jäsenyys kavensi venäläislaivaston liikkumatilaa, ja tilanne vain pahenee Ruotsin jäsenyyden mahdollisen ratifioinnin myötä lokakuussa. Konrad Muzyka uskoo Kremlin pyrkivän silti säilyttämään vaikutusvaltansa Itämerellä.
Merisotaharjoituksessa ei ollut ensimmäistä kertaa 15 vuoteen mukana komentohenkilökuntaa mantereelta. Harjoituksen tavoitteena oli silti osoittaa, että Venäjä pystyisi halutessaan ”vahingoittamaan Naton potentiaalista voimaa” alueella.
– Itämeren laivaston näkökulmasta operatiivisesti kriittiset alueet ovat Itämeri ja erityisesti Suomenlahti, Gdanskinlahti Kaliningradin ohella sekä Tanskan salmet, jotka toimivat porttina Atlantille, Muzyka arvioi.
