Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpille, Kiinan presidentti Xi Jinpingille ja Venäjän presidentti Vladimir Putinille on kaavailtu mahdollista tapaamista marraskuussa Kiinassa. Tuolloin Shenzhenissä järjestetään Apec-huippukokous.
Kolmikantatapaaminen olisi poikkeuksellinen, mutta sen toteutuminen riippuu ennen kaikkea siitä, onnistuvatko maat sopimaan yhteisestä agendasta, kirjoittaa South China Morning Post.
Tapaamista ehdotti Putin alun perin Trumpille puhelussa lokakuun alkupuolella. Putinin mukaan keskustelujen sisällön pitäisi kuitenkin olla selvä. Ehdotus herätti huolta siitä, että suurvaltajohtajat neuvottelevat Ukrainan sodasta ilman Ukrainaa ja Eurooppaa.
Trump sanoi viime sunnuntaina olevansa avoin tapaamiselle. Hänen mukaansa tapaaminen ei kuitenkaan käsittelisi niinkään Ukrainan sotaa, vaan agendalla olisi ydinasekysymys. Trumpin mukaan kolmen johtajan keskustelu ydinaseiden vähentämisestä olisi ”erittäin myönteinen asia maailmalle”.
SCMP:n mukaan kiinalaisviranomaiset ovat hiljaisesti suhtautuneet ajatukseen myönteisesti, mutta Peking ei ole aktiivisesti ajanut kolmikon tapaamista. Varsinaisesta agendasta tai tapaamisen valmistelusta ei ole käyty merkittävää keskustelua.
Pekingiläisen Renmin-yliopiston tutkija Wang Wen kommentoi, että ratkaisevaa on se, pystyvätkö kolme maata sopimaan yhteisestä agendasta.
– Jos kolmella osapuolella on keskenään ristiriitaiset tavoitteet tai ehdotetut keskustelunaiheet eivät kohtaa, tapaamisen toteutuminen on erittäin epätodennäköistä, Wang kuvaili.
– Vuoropuhelu voi olla realistinen mahdollisuus vain, jos agenda keskittyy asioihin, joista vallitsee yhteisymmärrys, ja samalla vältetään ”punaisia linjoja”.
Wangin mukaan Peking voisi olla kiinnostunut keskustelemaan suurvaltasuhteiden riskeistä, maailmantaloudesta sekä ruoka- ja energiaturvallisuudesta. Sen sijaan Kiina vastustaisi painetta liittyä Yhdysvaltain ja Venäjän ydinasevalvontaa koskeviin neuvotteluihin tai asettua jommankumman ”suurvaltaleirin” puolelle.
Murtaisi käsitystä Venäjän eristyksestä
Venäjä hyötyisi mahdollisesta tapaamisesta erityisen paljon. Yhdysvaltalaisen Quincy Instituten Denis Simon arvioi, että Putinille jo pelkkä pääsy samaan pöytään Trumpin ja Xin kanssa olisi diplomaattinen voitto, joka vahvistaisi Venäjän suurvalta-asemaa ja murentaisi kuvaa maan kansainvälisestä eristyksestä.
Trump puolestaan näkisi tapaamisen osoituksena siitä, että hän pystyy toimimaan suoraan kahden muun suurvallan kanssa ilman perinteisten liittolaissuhteiden tuomia rajoitteita. Xi taas suhtautuisi tapaamiseen todennäköisesti kaikkein varovaisimmin.
– Xi suhtautuisi myönteisesti siihen, että Kiina tunnustetaan korvaamattomaksi globaaliksi suurvallaksi, mutta hän olisi varovainen liittymästä järjestelyyn, joka legitimoi Yhdysvaltain ja Venäjän vaikutuspiirejä Kiinan kustannuksella, Simon sanoi.
Johns Hopkinsin yliopiston Kiina- ja Venäjä-tutkija Sergey Radchenko arvioi puolestaan, että Moskova voisi pyrkiä käyttämään tapaamista Yhdysvaltain ja Euroopan välisten suhteiden etäännyttämiseen sekä oman neuvotteluasemansa vahvistamiseen Ukrainan sodassa.
Radchenko näkee, että Ukraina nousisi tapaamisen asialistalle ja Putin pyrkisi ajamaan sodan päättämistä. Hänen mukaansa Kiinan osallistuminen voisi myös avata keskustelun turvallisuustakuista, jotka sitoisivat Pekingin mahdolliseen sopimukseen.
Radchenko kuitenkin uskoo, ettei Xi olisi ”välttämättä innostunut tällaisesta huippukokouksesta”.
– Hän ja Putin ovat aiemminkin tehneet yhteistyötä kolmikantaisissa järjestelyissä. Tässä on kuitenkin kyse aivan toisen mittaluokan ehdotuksesta, ja ehkä tämä on formaatti, jonka Xi kokee vaikeaksi käsitellä, Radchenko sanoi.
Hyöty Kiinalle symbolinen
Singaporelaisen Lianhe Zaobaon Kiinan-uutisten päällikkö Yang Danxu nostaa ThinkChinassa esiin myös tapaamisen riskit Pekingille.
Yangin mukaan Shenzhenissä järjestettävä tapaaminen voisi olla Kiinalle voitto, koska se nostaisi Apec-kokouksen maailmanpolitiikan keskiöön ja antaisi Pekingille mahdollisuuden esiintyä suurvaltojen välisen diplomatian keskeisenä toimijana.
Samalla tapaaminen voisi kuitenkin vetää Kiinan sellaiseen suurvaltojen etupiiripolitiikkaan, jota Peking on itse pyrkinyt vastustamaan.
Yangin mukaan Kiina ei ole kannattanut ajatusta maailmasta, jota muutama suurvalta hallitsisi yhdessä.
Jos tapaamisesta muodostuisi foorumi, jossa suurvallat jakaisivat vaikutuspiirejä pienempien maiden kustannuksella, se olisi hänen mukaansa ristiriidassa Kiinan oman ”järjestäytyneen moninapaisen maailman” tavoitteen kanssa. Yangin mukaan tällainen asetelma voisi myös vaikeuttaa Kiinan suhteita Eurooppaan, Aasiaan ja globaaliin etelään.
Wang Wen arvioi SCMP:lle, että mahdollisen tapaamisen suurin hyöty Kiinalle olisikin ennen kaikkea symbolinen.
– Se vahvistaisi Kiinan asemaa ja osoittaisi, ettei suuria kansainvälisiä kysymyksiä voida edistää ilman Kiinan osallistumista, Wang totesi.
LUE MYÖS:
Vladimir Putin haluaa päättää sodan lopusta Kiinan ja USA:n kanssa