Venäjän presidentti Vladimir Putin turvautuu epätoivoisiin toimenpiteisiin Ukrainan rintamalla, arvioi Venäjä-asiantuntija Dara Massicot. Arvostetun RAND Corporation -ajatushautomon vanhempi tutkija Massicot on erikoistunut Venäjän asevoimiin ja sotilaallisiin kykyihin.
– Ensiksi annettiin 300 000 Venäjän kansalaisen liikekannallepanomääräys. Sitten tuli neljän Ukrainan alueen laiton liittäminen Venäjään ja uuden komentajan, kenraali Sergei Surovikinin nimittäminen hyökkäyssodan johtajaksi. Viime viikolla Kreml laukaisi yli 100 pitkän kantaman ohjusta Ukrainaan tappaen kymmeniä siviileitä ja iskien 30 prosenttiin Ukrainan energialaitoksista kostoksi Kertsinslamen sillalle tehdystä hyökkäyksestä, Massicot kirjoittaa New York Timesin mielipidekirjoituksessa.
– Mutta jos Putin toivoi voivansa muuttaa sodan dynamiikkaa taistelukentällä, hän joutuu todennäköisesti pettymään.
Massicot listaa neljä tekijää, jotka heikentävät jatkuvasti Venäjän näkymiä taistelukentällä:
– Korkean intensiteetin sodankäynnin vaatimukset armeijalle, joka ei ole valmis tällaiseen sotaan; maa- ja ilmavoimien sekä erikoisjoukkojen aiemmin kärsimät vakavat tappiot; ukrainalaisten sitkeys ja taistelutahto; ja lännen tuki Ukrainalle.
– Tosiasia on, että yksikään Kremlin viimeaikaisista siirroista – alueliitokset, mobilisointi tai henkilöstön kierrätys – ei ratkaise Venäjän asevoimien suuria ongelmia. Ja tulevina kuukausina vaikeudet vain pahenevat.
Liikekannallepanon riskit
Huolimatta mobilisaatioon liittyvistä riskeistä – vaikutus kansalaisten jokapäiväiseen elämään, kokemattomien asevelvollisten käyttäminen ja turvautuminen vanhentuneisiin varusteisiin – Putin näyttää Massicotin mukaan kokeneen selvästi, ettei hänellä ollut vaihtoehtoja.
– Ukrainan onnistuneet vastahyökkäykset, joiden seurauksena ukrainalaiset valtasivat takaisin tuhansia neliökilometrejä aluetta, olivat viimeinen pisara.
Liikekannallepano tarjoaa Massicotin mukaan Venäjän ehtyneille joukoille mahdollisuuden toipua kahdeksan kuukautta kestäneiden taistelujen jälkeen.
– Se ei ole kuitenkaan sujunut toistaiseksi hyvin. Useiden mediatietojen mukaan mobilisoituja joukkoja on lähetetty Ukrainaan vain muutaman päivän tai viikon koulutuksella. Joidenkin ryhmien kerrotaan saavan hieman pidemmän, muta silti vain kuukauden mittaisen koulutuksen.
– Jo ennen kuin suurin osa uusista joukkoista on otettu käyttöön, joidenkin mobilisoitujen asevelvollisten tiedetään kuolleen, joutuneen vangituiksi ja karanneen rintamalta. Valmistautumattomien ja kyseenalaisesti johdettujen sotilaiden lähettämisessä taistelukentälle on ilmeisen huonoja puolia. Heistä ei todennäköisesti tule kyvykästä sotajoukkoa.
Kaksi tavoitetta
Massicot muistuttaa, että uudet joukot liittyvät armeijaan, jonka laatu ja kyvyt ovat heikentyneet jo entuudestaan. Moni hyökkäyssotaa edeltävistä Venäjän vakinaisisten joukkojen sotilaista on haavoittunut tai kuollut, ja hyökkääjän paras kalusto on tuhottu tai siepattu. Venäjän joukkojen kokoonpano Ukrainassa on muuttunut radikaalisti sodan aikana.
– Se ei lupaa hyvää Venäjän suunnitelmille taistelukentällä. Juuri nyt Putinilla näyttää olevan kaksi välitöntä tavoitetta: pitää hallussaan niin suurta osaa miehitetyistä Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueista kuin mahdollista (Venäjän haluamia rajoja ei ole vielä määritelty); ja jäädyttää etulinja luomalla raja, jonka läpi ukrainalaiset eivät voi murtautua. Toiveena voi olla mahdollisesti myös tulitauko.
– Tämä mahdollistaisi kestävämmän puolustuksen sekä Venäjän joukkojen rotaation niiden elvyttämiseksi. Ukraina ja sen kannattajat ovat tietysti tehneet selväksi, että nämä ehdot eivät ole hyväksyttäviä.
Newly mobilized Russian forces “join an army already degraded in quality and capability,” writes @MassDara. “That does not bode well for Russia’s plans on the battlefield.” https://t.co/ocWRHLEoZX
— New York Times Opinion (@nytopinion) October 17, 2022