Ruotsin ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan Hans Wallmarkin mukaan Suomen ja Ruotsin on oltava valmiita keskustelemaan Turkin esiin nostamista turvallisuushuolista.
– On tärkeää, että me yritämme ymmärtää Turkin näkökulmaa ja että näistä huolista keskustellaan suoraan Suomen, Ruotsin ja Turkin välillä, Wallmark sanoi toimittajille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Kokoomuksen ja Ruotsin moderaattien turvallisuuspoliittinen työryhmä järjesti tiistaina yhteisen kokouksen Helsingissä.
Ruotsalaislehti Aftonbladet kertoi aiemmin, että Turkki on julkaissut listan niistä ehdoista, joita se aikoo esittää Ruotsille Nato-hakemuksen hyväksymiselle.
Turkin hallituksen verkkosivuilla julkaistussa tiedotteessa todetaan muun muassa, että Turkki haluaa Ruotsin lopettavan kurdijärjestöjen tukemisen.
Ruotsin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Pål Jonson toteaa, että asiat yritetään ratkaista suoraan Turkin kanssa.
– Käymme rakentavaa vuoropuhelua Turkin kanssa ja toivomme, että asiat ratkeavat niin pian kuin mahdollista, Jonson sanoi.
Suomi ja Ruotsi lähettävät delegaatiot huomenna Ankaraan jatkamaan keskusteluita Turkin kanssa sen kielteisestä suhtautumisesta maiden Nato-jäsenyyteen.
”Turkilla ei geopoliittista ongelmaa”
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Lepomäki huomautti, että kyse ei ole Turkin hallituksen virallisesta listasta ja sen ulkopuolella on paljon myös sellaisia asioita, jotka eivät koske suoraan Suomea tai Ruotsia.
Kokoomuksen kansanedustajan Wille Rydmanin mukaan Turkin turvallisuushuolet on otettava vakavasti.
– Meidän on kuitenkin noudatettava omia lakejamme, mikä voi rajoittaa sitä, keitä me voimme esimerkiksi luovuttaa toisen maahan, Rydman sanoi.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen totesi, että Turkilla ei ole “geopoliittista ongelmaa” Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten kanssa.
– Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun tällaisessa prosessissa on ongelmia. Ei ole kenenkään osapuolen etu, että Turkki pysäyttäisi tämän, Mykkänen sanoi.
Kai Mykkäsen mukaan Venäjän tähänastiset reaktiot Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksiin osoittavat, että Venäjä on ymmärtänyt, että se ei voi enää vaikuttaa maiden päätöksiin.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Pål Jonssonin mukaan Venäjä on menossa väärään suuntaan ja kynnys sotilaallisen voiman käytölle on entisestään madaltunut.
– Meidän täytyy ottaa huomioon, että [presidentti Vladimir Putin] on valmis ottamaan hyvin suuria poliittisia riskejä, mikä tekee hänestä arvaamattoman.
