Suomen menetys vuonna 1809 sai Ruotsin luopumaan suurvaltahaaveistaan ja siirtymään sotilaalliseen liittoutumattomuuden linjalle. Yli 200 vuotta myöhemmin Ruotsi luopui liittoutumattomuudesta ja hakeutui Natoon juuri Suomen vaikutuksesta. Näin arvioi Ruotsin suurimman sanomalehden Dagens Nyheterin pääkirjoitustoimittaja Barbro Hedvall lauantaina julkaistussa kirjoituksessaan.
Puolustusliitto Naton jäsenyyttä viime vuonna hakeneen Ruotsin jäsenhakemus on vihdoin etenemässä, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan näytettyä jäsenyydelle vihreää valoa aikaisemmin tällä viikolla. Sotilaalliseen liittoutumattomuuteen yli 200 vuoden ajan nojannut ulkopoliittinen doktriini on on siten tullut Ruotsissa tiensä päähän. Kirjoituksessaan Hedvall käy läpi Ruotsin sotilaallisen liittoutumattomuuden vaiheita, ja kuvailee itänaapuri Suomen olleen usein avainasemassa ruotsalaisten ulkopoliittisessa ajattelussa.
– 200 vuotta sitten, vuonna 1809, Venäjä oli melkein onnistunut murskaamaan Ruotsin. Kolmasosasta valtakuntaa, Suomesta, jouduttiin ”luopumaan”, niin kuin historiankirjoissa sanotaan. Ja tilanne olisi voinut olla pahempi, venäläiset olivat saavuttaneet jo Uumajan, Hedvall kirjoittaa.
Suomen menetys sai vähitellen ruotsalaiset arvioimaan uudelleen ulkopoliittista linjaansa, Hedvall toteaa.
Kun itsenäinen Suomi paljon myöhemmin joutui tasapainottelemaan Neuvostoliiton naapurissa, piti Ruotsi yhä kiinni sotilaallisesta liittoutumattomuudesta. Tosin kun naapurit Norja ja Tanska, ei Ruotsi liittynyt Naton jäseneksi kylmän sodan aikana.
Ruotsin painajaisskenaariona oli Suomen joutuminen Neuvostoliiton vasalliksi, jolloin Ruotsi olisi jäänyt idän ja lännen rajamaaksi.
– Mutta jos suurelle itäiselle naapurille voitaisiin vakuuttaa, että Suomi tai Ruotsi eivät olisi hakeutumassa mihinkään liittoumaan, voisi paine helpottaa – ja Suomi pysyisi itsenäisenä. Ruotsilla olisi taas idässä puskuri.
– Mutta nyt vallitsevat uudet ajat. Suomi ymmärsi tämän ensimmäisenä. Presidentti (Sauli) Niinistö avasi yhteydet Washingtoniin. Joku tajusi, että myös Ruotsin tilanne oli toinen, ja Tukholmakin saatettiin ajan tasalle, Hedvall kirjoittaa.
Suomen itäraja on nyt lännen etulinja entistä vihamielisemmän Venäjää vastaan. Jos Suomi liittyy Natoon, ei Ruotsillakaan ole enää perusteita pitää kiinni liittoutumattomuudesta, Hedvall kuvailee. Ruotsi ei voi olla puolueeton Venäjän toimien edessä, hän kirjoittaa.
– Kun nyt luovumme liittoutumattomuudesta, teemme sen koska sen omien etujemme mukaista. Ja Helsinki sai meidät ymmärtämään sen, aivan niin kuin Suomi aikoinaan sai meidät siirtymään suurvaltapolitiikasta liittoutumattomuuteen.
