Verkkouutiset

Asiantuntija uskoo Ruotsin osallistuvan Suomen puolustamiseen. LEHTIKUVA / AFP, AFP / LEHTIKUVA / JOHANNA GERON

Ruotsin asevoimat voitaisiin ohjata jatkossa Suomen puolustukseen

Ruotsalainen Nato-tuntija pitää Suomen itärajaa strategisesti keskeisenä.

Vaikka Suomen ja Ruotsi Nato-jäsenyysprosessi on yhä kesken, varaudutaan maissa jo Nato-jäsenyyden turvallisuuspoliittisiin ja sotilaallisiin vaikutuksiin. Aikaisemmin maan hallitukselle laatimassaan raportissa Ruotsin puolustusvoimat on pitänyt mahdollisena osallistumista Baltian maiden ilmavalvontaan ja ruotsalaisten maa- ja merijoukkoja lähettämistä Baltiaan tai Itä-Eurooppaan.

Ruotsin Nato-edustustossa puolustusneuvonantajana työskentelevä Tommy Åkesson sanoo Dagens Nyheterille, että Ruotsin Nato-jäsenyys on enää ajan kysymys. Jäsenmaista laajentumiseen kaikkein nihkeimmin suhtautunut Turkki tulee lopulta hyväksymään uudet jäsenet puolustusliittoon, hän arvioi.

Nato-jäsenyys tulee johtamaan ”vallankumoukseen” ruotsalaisten ajattelutavassa, pitkän uran puolustuspolitiikan parissa tehnyt Åkesson sanoo.

Nato tulee kohta tekemään laajan arvion Ruotsin puolustuskyvystä. Kaikki jäsenvaltiot joutuvat vastaamaan puolustusliiton yksityiskohtaisiin kysymyksiin, ja esimerkiksi Norjan tapauksessa vastaus paisui jopa 700-sivuiseksi.

Seuraavaksi puolustusliitto määrittelee uusien jäsenmaiden puolustusvoimille suorituskyvyn kehittämisen tavoitteet (interim capability targets).

– Muut jäsenvaltiot lyövät nämä lukkoon. Tämä on ainoa osa Naton työskentelyä joka ei vaadi yksimielisyyttä. Liittolaiset sopivat siitä, mitä meidän vähintään pitää tehdä osana yhteistä puolustusta, Åkesson selittää.

Käytännössä tavoitteet voivat tarkoittaa muun muassa uusia kalustohankintoja, kuten esimerkiksi ilmassa tankattavia hävittäjiän hankkimista. Nato ei voi rankaista maita tavoitteista lipsumisesta, mutta linjaukset luovat kuitenkin jäsenmaille poliittista painetta.

Nato-jäseninä Suomi ja Ruotsi tulevat myös osaksi puolustusliiton sotasuunnitelmia. Etenkin Suomen pitkä itäraja tulee olemaan Natolle strategisesti merkittävä, Åkesson sanoo.

– Nato tekee suuret sotasuunnitelmat, Ruotsi ei niitä tee. Tosin kuin Ruotsi, Suomi on etulinjan maa. Hyvin todennäköisesti suuri osa Ruotsin asevoimista ohjattaisiin Suomen puolustamiseen.

Nato-jäsenyys merkitsee myös vähemmän dramaattisia muutoksia. Natoon ja sen tukikohtiin tarvitaan seuraavan kuuden vuoden aikana jopa 200-500 ruotsalaista upseeria, kertoo Åkesson.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta
MAINOS