Korkein oikeus (KKO) tuomitsi torstaina kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsäsen sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Hänen katsottiin solvanneen homoseksuaaleja ryhmänä.
Räsäsen tuloilla 20 päiväsakkoa tarkoittaa 1 800 euroa.
Tuomio pohjautui vuonna 2004 kirjoitettuun pamflettiin ”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi. Homosuhteet haastavat kristillisen ihmiskäsityksen”. Korkeimman oikeuden mukaan sen uudelleenjulkaisu Päivi Räsäsen Facebook-sivulla vuonna 2019 rikkoi lakia.
Päätös syntyi äänin 3–2 ja vastoin esittelijän kantaa. Esittelyssä arvioitiin, että osa lausumista oli solvaavia. Tästä huolimatta katsottiin, ettei sanan- ja uskonnonvapauteen puuttuminen ollut tässä tapauksessa välttämätöntä.
Juridisesti kiistanalaisimpana voi pitää tulkintaa siitä, kuinka pitkälle “solvaaminen” voi ulottua ilman väkivallan tai syrjintäkehotuksen elementtiä. Korkeimman oikeuden päätöksessä viitattiin Euroopan ihmisoikeustuomioistumen käytäntöön siltä osin, ettei kehotusta väkivaltaan aina tarvita. Samalla myönnettiin, ettei kyse ollut väkivaltaan kiihottamisesta eikä “uhkauksenomaisesta vihan lietsomisesta”.
Langettava tuomio lepäsi pitkälti sen varassa, että Päivi Räsänen oli kuvannut homoseksuaalisuutta kehityshäiriönä ja levittänyt tämän yleisön saataville. Kansanedustajan ja lääkärin auktoriteettiaseman vuoksi toiminnan katsottiin olevan omiaan ylläpitämään syrjiviä asenteita.
KKO nojasi vahvasti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n asiantuntijalausuntoon ja vallitsevaan lääketieteelliseen käsitykseen. Homoseksuaalisuuden väittäminen psykoseksuaaliseksi kehityshäiriöksi on KKO:n mukaan virheellinen väite, ja siksi sitä voidaan pitää solvaavana.
KKO katsoi, että vain osa pamfletista oli lain kohdassa tarkoitettua ”solvaamista”. Päivi Räsänen sen sijaan vapautettiin syytekohdasta 3, joka koski pride-julkaisua. Oikeuden mukaan viesti piti lukea kokonaisuutena, eli se liittyi kirkon päätökseen olla pride-kumppani.
”Häpeän” ja ”synnin” katsottiin liittyvän kirkolliseen keskusteluun ja Raamatun tulkintaan.
Korkein oikeus ei hyväksynyt syyttäjän laajaa ajatusta, että Räsänen olisi ollut vastuussa pamfletista jo kesäkuusta 2011 alkaen vain siksi, että teksti oli hänen luvallaan aiemmin laitettu Luther-säätiön sivuille. Vastuun katsottiin alkaneen vasta marraskuussa 2019 Päivi Räsäsen jaettua kirjoituksen Facebookissa.
Huoli sananvapaudesta
Päivi Räsänen kertoi tuomion jälkeen olevansa huolissaan sananvapauden tilasta. Monet kansanedustajat ja ministerit arvostelivat päätöstä ja arvioivat, että kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevaa pykälää pitäisi muuttaa.
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio sanoo ratkaisun osoittavan, että kiihottamisrikos voi täyttyä myös silloin, kun henkilön katsotaan solvanneen seksuaalivähemmistöä.
– Ratkaisu on kiinnostava myös, koska sananvapauden ohella kyse oli uskonnonvapaudesta. Se ei muuttanut oikeustilaa, mutta selvensi sitä, Nuotio sanoo Verkkouutisille.
Professorin mukaan tapausasetelmassa yhdistyi useita erityisiä piirteitä, kuten uskonnollinen viitekehys, lääkärin ja poliitikon toiminta sekä yhteys laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.
– Vastaavaa tapausasetelmaa tuskin tulee uudestaan vastaan. En näe ratkaisulla suoranaisia vaikutuksia viranomaisten toimintaan. Pikemmin ratkaisu antaa mallin siitä, mihin asioihin tulee kiinnittää huomiota ja miten, Kimmo Nuotio toteaa.
Hän kiistää väitteet, joiden mukaan korkeimman oikeuden päätös rajoittaisi julkista keskustelua tai poliittista puhetta.
– Uskonnollisen vakaumuksen ydinsisällöt eivät olleet oikeastaan tässä arvioitavina, professori sanoo.
Päivi Räsänen ilmoitti valittavansa päätöksestä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Sillä ei ole toimivaltaa muuttaa korkeimman oikeuden ratkaisua, mutta se voisi katsoa Suomen valtiona rikkoneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen turvaamia velvoitteitaan.
Ratkaisulla voisi olla vaikutusta siihen, voidaanko tuomio myöhemmin purkaa Suomessa.
Kimmo Nuotio huomauttaa, että EIT:n oikeuskäytännössä tunnetaan oppi valtioiden kansallisesta harkintamarginaalista.
– En pidä todennäköisenä, että EIT katsoisi KKO:n ratkaisseen jutun Euroopan ihmisoikeussopimuksen kannalta virheellisesti, professori sanoo.
Osa asiantuntijoista arvioi korkeimman oikeuden 3–2-äänestyspäätöksen kohentavan EIT-valituksen onnistumisen mahdollisuuksia. Kimmo Nuotio katsoo täpärän äänestyksen osoittavan selvästi, että kyse oli rajatapauksesta.
– Rangaistavuuden raja ylittyi juuri ja juuri. Ratkaisevaa oli kenties se tieto, että tällainen lääketieteellisestikin virheellinen, järjestelmällinen homoseksuaaleja leimaava ja loukkaava julistus voi saada vakavia vaikutuksia asiaa pohtivan nuorison keskuudessa, Nuotio sanoo.