Arkkitehti, tekniikan tohtori Harri Hautajärvi arvostelee kovin sanoin pääkaupungin kaupunkirakentamisen trendejä. Taloussanomille Arkkitehti-lehden päätoimittajanakin toiminut Hautajärvi kuvailee Helsingin nykyistä rakennusmuotia ”kertakäyttörakentamiseksi”.
1990-luvulla tehtiin tiivistä ja matalaa, nyt tehdään tiivistä ja korkeaa, hän sanoo Talsassa.
Hautajärven mukaan ongelmana on etenkin se, etteivät uudet kohteet tule kestämään tulevaisuuden muuttuvia säätiloja. Esimerkkeinä hän mainitsee muun muassa Kalasataman ja Jätkäsaaren tornitalot ja betonikansipihat. Arkkitehti peräänkuuluttaa kohteisiin lisää kasvillisuutta varjostamaan auringolta ja imemään sadevettä.
– Ilmastonmuutos tuo siihen omat lisähaasteensa. Kampin suunnittelustakaan ei ole kovin pitkä aika, ja nyt se jo tulvi. Yhä rankempia sateita tulee jatkossa useamman päivän jaksoissa, Hautajärvi muistuttaa.
Hautajärvi ei myöskään ole ahtaiden kaupunkikeskusten ystävä.
– Suomi on pinta-alaltaan suurempi kuin Italia, mutta väestö on pienempi. Silti puolustellaan kansan asuttamista tosi ahtaasti. Se perustuu siihen käsitykseen, että polttoaineen kulutus vähenisi, mutta kuitenkin ollaan siirtymässä sähköautoiluun.
Helsingin kaupungin kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupäällikkö Jussi Luomanen on osittain arkkitehdin kanssa samoilla linjoilla.
– On alueita, joita on rakennettu tiiviisti, ja nyt huomataan, että sinne kaivataan enemmän vihreyttä tai katujen ylläpito on siellä kalliimpaa, ja niitä pitäisi hoitaa nykyistä paremmin. Olen huolissani, kehittyvätkö nämä alueet viihtyisiksi, hän sanoo.
Hautajärvi toivoo Suomeen lisää luonnonmukaista rakentamista ja kaupunkipientaloja. Kerrostalotkaan eivät ole välttämättömiä, sillä sama kerrosala voidaan arkkitehdin mukaan saada myös pienimuotoisella rakentamisella.
– Vanhat eurooppalaiset puutarhakaupunkialueet eivät ole tukalia hellejaksojen aikana. Sellaisia on rakennettu Suomeenkin, kuten Puu-Käpylään.