Venäjän toiminta Itämerellä ja Suomen lähialueilla on lisännyt jännitteitä, arvioi puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) Ylen Ykkösaamussa. Suomi on kuitenkin varautunut kaikkiin uhkiin.
Häkkänen arveli Ylellä Venäjän sotilaallisen aktiviteetin lisääntyneen Itämerellä. Muutos näkyy etenkin Venäjän varjolaivaston toiminnassa ja siinä, miten sitä pyritään suojaamaan.
Aiemmin toukokuussa Viro yritti pysäyttää Suomenlahdella varjolaivastoon kuuluvaa alusta. Alusta ei kuitenkaan saatu pysäytettyä, ja operaation aikana Venäjän ilmavoimien hävittäjä loukkasi Viron ilmatilaa suojellakseen alusta.
Häkkänen sanoo tällaisen sotilaallisen toiminnan varjolaivaston suojelemiseksi olevan ”uusi piirre”, joskaan ei täysin ennenkuulumaton.
– Siinä oli tällaista sotilaallista saattotoimintaa, jossa Venäjä käytti asevoimia ja näytti läsnäoloa, Häkkänen sanoi.
Puolustusministeri arvelee Venäjän yrittävän toiminnallaan signaloida maan olevan riippuvainen varjolaivastosta, jonka avulla sotakassaa täydennetään.
Häkkänen muistuttaa, että Suomi on varautunut tilanteeseen. Sekä meri- ja ilmavalvonta on Suomenlahden kapeikossa erittäin tehokasta. Samalla hän peräänkuuluttaa, että sekä Suomen että Naton pitää seurata tarkkaan tilanteen kehittymistä.
– Suomella on kaikki omat kyvyt liittolaisten kanssa valvoa alueellista koskemattomuutta, Häkkänen linjasi.
Venäjän puolella rajaa kasvatetaan sotilaallista suorituskykyä
Jännitteet ovat kasvaneet myös maarajalla. Venäjä on viime aikoina ryhtynyt kunnostamaan rajan tuntumassa sijaitsevia varuskuntia sekä rakentamaan uusia.
Häkkänen kuitenkin rauhoitteli puolustusministeriön tietävän aika hyvin Venäjän puolella tapahtuvista asioista ja suunnitelmista. Venäjä on tiedottanut varuskuntien aktivoinneista ja uusien sotilaspiirien perustamisista jo vuosia sitten.
– Nämä eivät ole mitään uutisia tai yllätyksiä, Häkkänen sanoi.
Venäjä halunnee Ukrainan sodan päättymisen jälkeen uudelleenryhmitellä joukkojaan uusiin tukikohtiin. Tällä hetkellä varuskunnat ovat Häkkäsen mukaan ”hyvin tyhjähköjä”.
Suomessa muutoksiin on varauduttu vahvistamalla puolustusta pitkällä aikajänteellä. Tarkoituksena on osoittaa itänaapurille, että Suomella on kansallisesti ja Nato-liittolaisten kanssa erittäin vahva toimintakyky kotimaassa koko ajan.
Viime aikoina tehtyihin järjestelyihin lukeutuvat puolustusinvestointien lisäksi reserviuudistus, ampumaratauudistus, uudet yhteistyösopimukset, Naton uudet FLF-joukot (forward land forces) ja puolustusteollisuuden vahvistaminen. Eduskunnan puolustusselontekoon on myös kirjattu, että Suomi varautuu puolustautumaan täyden sodankäynnin tilanteessa.
– Kaikella varaudutaan siihen ja näytetään myös, että Suomi vahvistaa puolustuskykyään ja tänne ei ole mitään tilaa tulla, Häkkänen muistutti.
– Sillä lähetetään myös viesti, että ei kannata tehdä vääriä laskelmia.
Turvallisuustilanne on siis edelleen hyvä eikä Suomeen kohdistu tällä hetkellä välitöntä sotilaallista uhkaa.
– Olemme ihan turvassa ja ihmiset voivat olla rauhallisin mielin, vaikka Venäjä onkin vähän vaarallisempi naapuri ja tekee näitä uudelleenjärjestelyjä, puolustusministeri totesi.
Kaikki Nato-maat saatava mukaan puolustustalkoisiin
Samalla myös liittolaisin kohdistuu uusia vaatimuksia. Kesäkuussa pidettävässä Naton ulkoministerikokouksessa linjattaneen, kuinka paljon jäsenmaiden on kasvatettava puolustusmenojaan. Häkkänen arvelee luvun olevan ”merkittävän korkea”.
Tällä hetkellä Suomi käyttää puolustusmenoihin 2,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan, ja luvun on tarkoitus nousta kolmeen prosenttiin. On kuitenkin esitetty, että luvun pitäisi olla tätäkin korkeampi.
Yhtälöön vaikuttaa Venäjän uhka ja se, että Yhdysvallat haluaa keskittyä enemmän Kiinan muodostamaan uhkaan.
– Euroopalle siis siirretään vastuuta. […] Uhkaperusteisesti Euroopan pitää omaa [puolustus]kykyään nostaa, Häkkänen tiivisti.
– Olen hyvin varma, että useat Euroopan maat, ja lopulta kaikki Euroopan maat, ymmärtävät tämän uhkaperusteisen menotason kasvun.
Etenkin Etelä-Euroopan maat, kuten Espanja ja Italia, ovat kuitenkin kipuilleet puolustusmenojen noston kanssa. Molemmilla mailla on ollut vaikeuksia saavuttaa edes kahden prosentin tasoa. Häkkäsen mukaan näidenkin maiden on kuitenkin kannettava vastuunsa.
– Takalinjan maiden vaatimustasoa pitää nostaa, jotta on kalustoa, jota käytetään etulinjan tueksi tiukassa paikassa, Häkkänen sanoi.
Tehtävä ei ole helppo. Vaatimus on merkittävä taloudellinen haaste kaikille maille, myös Suomelle. Haasteen muodostaa myös monien maiden matala maanpuolustustahto.
– Mutta kun nähdään, että minkä takia tätä tehdään, sen joka päivä näkee Ukrainasta, Häkkänen kertasi.
