Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Venäjä on ollut konfliktihakuinen koko 2000-luvun ajan.
– Venäjä on käyttänyt sotilasvoimaa useita naapureitaan kohtaan ja tehnyt vihamielisiä hybridioperaatioita. Venäjä pyrkii näillä toimenpiteillään määrätietoisesti testaamaan reaktioita kansainvälisen oikeuden ja sopimusjärjestelmän rikkomuksiin, Häkkänen puhui valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa.
– Eri syistä lännen valtiojohtojen vastatoimet jäivät vaatimattomiksi koko 2000-luvun ajan. Julkilausumien ja paheksunnan jälkeen konkretia ja vähäiseksi, hän sanoi ja totesi Venäjän rohkaistuneen tästä yhä julkeampaan toimintaan.
Puolustusministerin mukaan Ukrainan sotaa on edeltänyt ainakin 15 vuotta kestänyt määrätietoinen kampanja.
– Venäjä on hybridioperaatioin ja valeuutisin pyrkinyt rapauttamaan demokraattisten valtioiden perusteita, vapaata tiedonvälitystä, vapaita vaaleja, yksilöiden valinnanvapautta ja kansalaisten luottamusta esivaltaan. Samanaikaisesti Venäjä on salaisesti tai puolijulkisesti sekaantunut demokraattisten maiden alueilla kriittisen infrastuktruurin ja turvallisuusrakenteiden vahingoittamiseen. Näistä on epäilyjen lisäksi konkreettisia todisteita maailmanlaajuisesti, Antti Häkkänen sanoi.
Puolustusministerin mukaan Venäjä on lisäksi sotilaallisilla toimillaan luonut tarkoituksella epävakautta ja sotilaallisia jännitteitä rajojensa läheisyyteen.
– Esimerkkinä mainittakoon jo vuosikymmeniä kestänyt Vuoristo-Karabahin konflikti, jossa Venäjä on säädellyt konfliktin intensiteettiä omien tarkoitusperiensä mukaisesti kulloisenakin aikana. Toinen esimerkki olkoon Venäjän sekaantuminen Georgian alueen separatismiin ja vuoden 2008 sodan aloittaminen, Häkkänen sanoi.
– Yhdessä Transinstrian, Krimin ja Itä-Ukrainan sotilaallisten jännitteiden nostattamisen kanssa voidaan osoittaa Venäjän määrätietoinen pyrkimys luoda rajoilleen jäätyneitä konflikteja edistämään poliittisia pyrkimyksiä. Näiden avulla se todennäköisesti pyrkii estämään itsestään riippumattomien valtiorakenteiden muodostumisen rajoilleen ja täten estämään myös demokratian ja vapauden leviämisen.
Häkkänen sanoi, että edellä kuvatulla hän pyrki osoittamaan sen, että Ukraina ei ole erityistapaus. Se on hänen mukaansa pitkän historiallisen toimintatavan tuotosta.
– Synkkä totuus on, että Venäjä näyttää lähteneen tielle, jossa Ukraina on vain yksi välitavoite. Ukrainan sotakin päättyy joskus joillakin ehdoilla, hän sanoi.
– Venäjän hämmästyttävän nopea vajoaminen kvasidemokraattisesta järjestelmästä totalitaariseen diktatuuriin tekee kuitenkin paluun sodanjälkeiseen aikaan mahdottomaksi. Sotarikokset ensin Syyriassa ja sitten Ukrainassa, toistuva sopimusjärjestelmän halveksunta ja luonnollisesti laiton hyökkäys naapurinsa alueella estävät paluun entiseen. Venäjä ei ole enää, jos on koskaan ollutkaan, relevantti ja luotettava sopimuskumppani, jonka oletetaan noudattavan sopimuksia ja toimivan myös sovitulla tavalla.
– On aika tunnustaa tosiasiat ja sanoa ääneen se, mikä on ollut ilmassa jo jonkin aikaa: Venäjä on uhka koko demokraattiselle maailmalle.