Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Suomen turvallisuuspolitiikan peruspilarit ovat muuttuneet sen jälkeen, kun Venäjän ukrainassa aloittama laaja-alainen hyökkäyssota on asettanut maailman uuteen asentoon.
– Aiemmin ajateltiin riittävän, että oman puolustuksen lisäksi on vahva luottamus kansainväliseen oikeuteen eli sääntöperusteisen järjestelmän luomaan pidäkkeeseen, hyvät Venäjä-suhteet ja EU-jäsenyys, hän sanoi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa journalistiseminaarissa Helsingissä tiistaina.
– Nyt ainakin kansainvälinen oikeus on lentänyt aika pitkälti romukoppaan pidäkkeenä Venäjän aggressiolle. Samoin tietysti Venäjä-suhteet.
Häkkäsen mukaan nämä eivät ole historiallisesti olleet koskaan pidäkkeitä Venäjälle.
– Siinä mielessä oma puolustus on pidetty järkevästi kunnossa Suomessa.
– Mutta nyt turvallisuuspolitiikan uuden aikakauden alkaessa tämä luottamus hyvien Venäjä-suhteiden muodostamaan pidäkkeeseen muuttuu siten, että me muodostamme vastapidäkkeen puolustuksessa.
Siihen liittyy hänen mukaansa Nato-jäsenyys, puolustusyhteistyö USA:n kanssa, tiivistyvä JEF-maiden puolustusyhteistyö ja Pohjolan maiden erittäin voimakkaasti ja syvemmälle etenevä puolustusyhteistyö kaikessa.
– Tällä kokonaisuudella Suomen turvallisuuspolitiikassa – Nato, oma puolustus ja puolustusyhteistyö – muodostetaan riittävän vahva pidäke sille, että Suomeen ei kyetä hyökkäämään eikä Suomea kyetä painostamaan sotilaallisesti.
Hän korostaa, että perustana on vahva maanpuolustustahto ja kansallinen puolustus. Natossa Suomen tärkein tehtävä on pitää huolta näin isosta Venäjän rajamaan alueesta.
– Suomen tärkein tehtävä on kyetä turvaamaan oma alue yhdessä liittolaisten kanssa.
– Nato-Suomen turvallisuuspolitiikan uusi ajatus on se, että Suomen kansallinen puolustus on ensisijaista ja Nato tukee meidän kansallista puolustustamme. Siitä muodostuu yhteispidäke perinteisen sotilaallisen voiman ja ydinasepidäkkeen muodostamassa yhteydessä.
Puolustusteollisuuden kapasiteetti ylös
Antti Häkkäsen mukaan eurooppalaisen ja koko lännen puolustusteollisen kapasiteetin nostaminen on tärkeää.
– Jos siinä ei onnistuta riittävän nopeasti, niin riippumatta Ukrainan suurestakin rahoituksesta, Ukraina ei kykene puolustautumaan.
Hän korostaa, että puolustusministereiden Nato- ja EU-kokouksissa puolustusteollisuus on tällä hetkellä turvallisuuden yksi keskeisimmistä kysymyksistä, jota pyritään koko ajan vauhdittamaan.
– Nämä asiat ovat viime kädessä kansallisessa päätöksenteossa. EU voi ruokkia teollisuuspolitiikkaa paremmalla regulaatiolla, tietyillä korvausmalleilla ja kompensaatiopaketeilla, joita on viety paljon eteenpäin.
– Mutta silti päätökset ovat kansallisissa käsissä puolustusteollisuuden kapasiteetin nostamiseksi.
Suomessa on jo vauhditettu ammustuotantoa useilla päätöksillä ja nostettu tuotantokykyä.
– Ihan lähiaikoina julkaistaan myös tiettyjä reunaviivoja siitä, miten merkittävällä tavalla lisätään kovaa ammustuotantoamme Ukrainan tukemiseksi ja oman sotilaallisen huoltovarmuutemme nostamiseksi, Häkkänen sanoi.