Oikeusministeriö ja puolustusministeriö arvioivat, tulisiko puolustusmateriaaliin liittyviä tietoja salata enemmän. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoo asiasta Iltalehdelle.
Suomen varsin avoin viestintälinja puolustusmateriaalihankinnoista ja -viennistä on aiemmin aiheuttanut päänvaivaa eduskunnan puolustusvaliokunnassa. Valiokunnan kansanedustajat ovatkin olleet huolissaan siitä, jaetaanko kriittistä tietoa liian avoimesti.
– Liika avoimuus yksityiskohdissa voi myös tuoda esiin asioita, joita ei ole viisasta meille vihamielisten tahojen tietoon välttämättä tuoda, kommentoi valiokunnan puheenjohtaja Heikki Autto aiemmin MTV:lle.
Huoli on hallituksessa kuultu. Häkkänen ei kuitenkaan avaa sitä, miten nykyistä oikeustilaa tulisi muuttaa.
– Meillä on aivan alkutason arviointi vasta tehty, Häkkänen selittää.
Yleisesti Häkkänen kuitenkin arvioi, että Suomessa on julkisuuslain pohjalta jaettu tietoa avoimesti. Ajatuksena on ollut, että tiedon jakaminen avoimessa rajapinnassa toisi läpinäkyvyyttä hallintoon ja jopa liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille.
Realiteetit ovat kuitenkin iskeneet päin kasvoja.
– Nyt varmaan jokaisen kannattaa ymmärtää se, että tietyt maailman maat eivät hyvää hyvyyttä katsele näitä, Häkkänen varoittaa.
Häkkänen kertookin, että puolustusministeriössä on aiemmin selvitetty ip-osoitteita käyttäen, mitkä maat kartoittavat eniten Suomen kriittistä infrastruktuuria. Myöskään Suomen Ukrainan tukipakettien ammusmääriä ei ole kerrottu varastotasojen varjelemiseksi.
Kaikki puolustukseen tai puolustushankintoihin liittyvä tieto ei myöskään ole kansallisen turvallisuuden kannalta vaarallista. Monista kalustokaupoista uutisoidaan esimerkiksi ulkomaillakin.
Puolustusministeri sanoo myös ymmärtävänsä kansalaisten oikeutta tietojen saantiin.
– Myös sen pitää olla tarkkaan valvottua, miten veronmaksajien rahaa käytetään ja mistä hankintoja tehdään ja että hankinnat ovat kilpailutettuja, Häkkänen painottaa.
