Hallitus päätti budjettiriihessä, että valtio ottaa ensi vuonna uutta velkaa 8,1 miljardia euroa. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) perusteli tiedotustilaisuudessa alijäämää Ukrainan sodalla ja sen vaikutuksilla.
Hallitus päätti korotuksista useisiin etuuksiin ja toimista kansalaisten ostovoiman vahvistamiseksi.
– Tämänkaltaisia vastaavia hallituksen tiedotustilaisuuksia nähdään nyt eri puolilla Eurooppaa. Euroopassa on laajasti nyt haluttu varmistaa kansalaisten ja kaikkien meidän tuki Ukrainalle myös niin, että energian hinnannousu ja muu hintojen nousu ei muodostu kenellekään kohtuuttomaksi ja sitä kautta tuki Ukrainalle olisi vähenemään päin, Saarikko sanoi.
Hänen mukaansa iso siivu menoista kohdistetaan turvallisuuden vahvistamiseen.
– Tietenkin valtiovarainministerinä esittelisin huomattavasti mieluummin sellaisen budjetin, jossa alijäämä olisi jo kääntynyt alaspäin miljardeilla. Mutta jo keväällä oli selvää ja sille oli laaja yhteiskunnallinen tuki myös eduskunnassa, että puolustusministeriön ja rajaturvallisuuden vahvistaminen toteutetaan uusina merkittävinä lisämenoina, ministeri sanoi.
Hän myös muistutti, että ostovoimaa parantavat toimet eivät ole pysyviä.
– Nämä kaikki ovat määräaikaisia, koska lähdemme siitä tavoitteesta, että tämä Euroopan ja maailman laajuinen hintojen nousu on sekin väliaikaista.
Saarikon mukaan aika ei ollut myöskään oikea leikkauksille.
– Ja kyllä, on ihan totta, etten ollut valmis puoltamaan leikkauksia sosiaaliturvaan pienituloisille tai tällaisten koronavuosien jälkeen lasten ja nuorten koulutukseen. Se oli arvovalinta, koska elämme poikkeuksellista aikaa.