Alle puolet suomalaisista kokee suositellut rokotukset tärkeiksi

Kyselyn mukaan monikaan suomalainen ei koe esimerkiksi oman rokotussuojansa parantavan suomalaisten kokonaisvaltaista terveyttä.
Punkkirokotus Punkkibussissa Helsingissä 28. huhtikuuta 2023. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA
Punkkirokotus Punkkibussissa Helsingissä 28. huhtikuuta 2023. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

Samassa kyselyssä selviää, että alle puolet suomalaisista olisi valmis maksamaan lisää veroja varmistaakseen uusimpien hoitomuotojen saatavuuden Suomessa.

Pfizerin teettämän kyselyn mukaan 45 prosenttia suomalaisista kokee rokotussuojastaan huolehtimisen tärkeänä keinona vaikuttaa suomalaisten kollektiiviseen terveyteen. Samoissa luvuissa liikutaan myös seulontoihin osallistumisen (48 %) ja suositeltujen rokotusten (40 %), kuten influenssarokotuksen, ottamisen suhteen.

Sen lisäksi, että rokotuksilla suojataan yksittäistä ihmistä infektiotaudeilta, ne vaikuttavat epäsuorasti ihmisten terveyteen vähentämällä taudinaiheuttajien leviämistä koko väestön keskuudessa.

Tärkeimmäksi keinoksi kollektiivisesta terveydestä huolehtimiseksi kyselyyn vastanneet valitsivat vastuullisen terveyskäyttäytymisen, kuten käsienpesun ja kotona sairastamisen (64 %).

Vähiten tärkeiksi puolestaan koettiin kantasolurekisteriin liittyminen (11 %) ja biopankkitutkimuksiin osallistuminen (13 %).

Pidemmällä aikavälillä suomalaisten terveyteen vaikuttaa kyselyyn vastanneiden mielestä myös terveydenhuoltojärjestelmän saama rahoitus (83 %). Alle puolet (44 %) oli kuitenkin valmiita maksamaan lisää veroja varmistaakseen, että Suomessa on käytössä uusimmat ja innovatiivisimmat hoitomuodot.

Nais- ja miesvastaajien välillä vastauksissa oli eroa. Kyselyyn vastanneista naisista rahoituksen yhteyden suomalaisten terveyteen tunnisti 86 prosenttia siinä, missä miesvastaajista näin vastasi 79 prosenttia.

Verotusta käsittelevässä kysymyksessä naisvastaajista 47 prosenttia olisi valmis maksamaan lisää veroja varmistaakseen uusimpien hoitomuotojen käytön. Miehistä näin vastasi 41 prosenttia.

Bilendin verkossa toteuttamaan tutkimukseen osallistui 1 000 18–74-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on 2 % molempiin suuntiin. Tutkimus toteutettiin 24.–28.4.2023.

Edetessään sairaus voi rajoittaa liikkumista ja heikentää arjessa selviytymistä merkittävästi.
Syövän toteamisessa ja hoidossa on Suomessa merkittäviä alueellisia eroja, ja hoidon laatu vaihtelee hyvinvointialueittain.
Mainos