Alle puolet nuorista hoitajista sanoo jaksavansa töissä eläkkeelle asti – ”Kuka meitä jatkossa hoitaa?”

Alle 30-vuotiaiden jaksaminen sotealan työssä on romahtanut, sijoittaja ja yrittäjä Kim Väisänen varoittaa.
Hoitajia työssään. LEHTIKUVA / LAURA UKKONEN
Hoitajia työssään. LEHTIKUVA / LAURA UKKONEN

Start up -sijoittaja ja yrittäjä Kim Väisänen on huolissaan suomalaisten työpoissaolojen kasvusta. Hän kirjoittaa Talouselämän vieraskolumnissaan ylipainon vaikutuksista työssäjaksamiseen. Ylipaino on iso tekijä myös työpoissaolojen kasvussa, kun taas tilanne työstressin, tupakoinnin ja liikunnan suhteen on parantunut viime vuosina, hän huomauttaa.

– Ylipaino on yksiselitteisesti kasvava ongelma, Väisänen perustelee.

Väisänen viittaa Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston professorin Mika Kivimäen tilannekatsaukseen sote- ja kunta-alan työkyvystä. Alle 30-vuotiaiden sotealan ammattilaisten jaksaminen työssä on laskenut eniten 2000-luvulla.

– Ylen mukaan Suomen suurimman hyvinvointialueen Pirkanmaan työntekijöillä oli viime vuonna sairauspoissaoloja 21 päivää, melkein yhtä paljon kuin kesälomaa, Väisänen kirjoittaa.

Väisäsen nostaa esille kolumnissaan Kivimäen näkemyksen, jonka mukaan ylipaino koskettaa koko yhteiskuntaa. Se nostaa työkyvyttömyyseläkkeen riskin kaksinkertaiseksi. Ylipaino ei ole vain sotealan ongelma, vaikka sote-alallakin työntekijöiden lihavuus on nelinkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä.

Tehyn tekemän kyselyn mukaan vain 40 prisenttia alle 30-vuotiaista sotealan ammattilaisista arvioi jaksavansa töissä eläkeikään saakka, Väisänen kirjoittaa. Hän on huolissaan työssäjaksamisen vaikutuksesta sotealan henkilöstön saatavuuteen.

– Kuka meitä jatkossa hoitaa, jos hoitajista vain 40 prosenttia jaksaa työssään eläkkeelle asti? Väisänen kysyy.

– Pitäisikö terveydenhuollon ennaltaehkäisevä työ aloittaa sittenkin työntekijöistä asiakkaiden sijaan? hän jatkaa.

Euroopassa keskusten määrä pitäisi jopa kolminkertaistaa lähitulevaisuudessa.
Perheyritysten vienti on vahvistunut ja investoinnit kasvamassa, selviää kyselystä.
Suomessa tietosuojarikokset vanhenevat kahdessa vuodessa, mikä on oikeusoppinen mukaan liian lyhyt aika.
Mainos