Kyseessä on on järjestäytyneen rikollisuuden tärkein ansaintamuoto tällä hetkellä, sanoi Keskusrikospoliisin rikoskomisario Jussi Larvanto tietoverkkoavusteisesta rikollisuudesta eli niin sanotusta tva-rikollisuudesta tänään Poliisihallituksen tilaisuudessa.
Larvanto totesi, että verkon kautta tehdyt petokset ovat maailmanlaajuinen megatrendi, jolta eivät ole välttyneet myöskään suomalaiset.
Viime vuonna Suomessa oltiin erilaisiin kalasteluihin, sijoituspetoksiin ja toimitus- ja rakkaushuijauksiin vaarassa menettää yhteensä 107 miljoonaa euroa. Näistä estämään tai palauttamaan rahat tilille pystyttiin noin 40 prosentissa tapauksia.
– Nyt poliisille on ensimmäisellä vuosineljänneksellä on tullut lähes 2500 rikosilmoitusta tva-rikollisuudesta, joissa ilmoitettu rikosvahinko on yhteensä yli 20 miljoonaa euroa, Larvanto kertoi.
Tekijät ovat sekä kotimaisia ja ulkomaisia ja toimivat sekä kotimaasta että ulkomailta.
Larvanto painotti, että poliisilla on kykyä estää tietoverkkorikoksia, niin paikallispoliisin, KRP:n kuin viime vuonna perustetun valtakunnallisen tva-tutkintayksikön puitteissa.
– Pelkästään viimeisen vuoden aikana kyky tavoittaa rikollisia tekijöitä esitutkinnassa on kasvanut huomattavasti ja kiinnijäämisriski on kasvanut, Larvanto sanoi ja jatkoi tämän pätevän myös ulkomaisiin tekijöihin.
Samaan aikaan verkkorikollisuuden tutkinta on äärimmäisen työlästä ja vaatii laajaa asiantuntemusta. Tavoitteena on pienentää huijausyritysten massaa, joka suomalaisiin kohdistuu.
– Käytämme niin sanottua crime scripting -mallia eli jokainen petosilmiö pyritään jakamaan pienen pieniin osiin, Larvanto kertoi.
Prosessissa tarkastellaan, miten verkkopetos valmistellaan, miten hyökkäys toteutetaan ja miten rikoshyötynä saatu varojen siirto toteutetaan. Yksityiskohdat tunnistamalla poliisi pääsee Larvannon mukaan ymmärrykseen siitä, missä kohdin poliisi voi vaikuttaa ja kenellä muilla on tekoon mahdollisuus vaikuttaa.
Hän listasi merkittäväksi onnistumiseksi hiljattain tehdyn, KRP:n, Traficomin ja operaattoreiden yhteisen hankkeen ”spooffausta” eli puhelinnumeroiden väärentämistä vastaan. Spooffauksessa huijauspuhelu vaikuttaa esimerkiksi tulevan kotimaan numerosta, vaikka se tulee ulkomailta.
– Tämä on ensimmäinen ratkaisu maailmassa, joka pystyy tunnistamaan puhelumassaa ja tällä on estetty jo noin 100 miljoonaa puhelua. Projektin osalta olemme huippuluokkaa maailmassa, Larvanto hehkutti.
Toinen esimerkki Larvannon mukaan on tunnistettuun tekstiviestiongelmaan puuttuminen. Sender-ID-hankkeessa yritysten ja organisaatioiden on ollut mahdollista suojata oma nimitietonsa, jossa heidän nimissään ei voi lähettää huijausviestejä.
– Tämä vaikeuttaa rikosten tekijöille luottamuksen saavuttamista uhriin, Larvanto totesi.
Larvannon mukaan keinolla on estetty miljoonia petostekstiviestejä.
– Konkreettista, päivittäistä yhteistyötä tehdään Traficomin, operaattorien, pankkien ja muiden toimijoiden kanssa, hän jatkoi.
