Venäläinen politiikan tutkija Tatjana Stanovaja arvioi Foreign Affairs-lehden kirjoituksessaan, että Vladimir Putinille on nyt entistäkin haastavampaa lakaista epätoivottuja asioita Venäjällä maton alle.
– Sota on alkanut muuttaa Venäjää ja merkittävät sisäiset liikkeet ovat todennäköisesti käynnissä: niin Putinin hallinnossa, eliitin käsityksessä Putinista kuin kansan suhtautumisessa sotaankin, hän kirjoittaa.
Tutkijan mukaan Putinin Venäjä on sosiaalisen sopimuksen tulosta, jossa valtio tarjoaa kansalle turvallisuutta vaihdossa vapauteen tehdä politiikassa mitä haluaa. Tämä turvallisuus on kuitenkin haurastunut jo Krimin valtaamisesta lähtien.
Nyt, helmikuun 2022 hyökkäyksen jälkeen, venäläiset suorastaan janoavat geopoliittista turvallisuutta.
– On merkkejä, että venäläiset, vaikkakin kannattavat aiempaa enemmän valtion instituutioita, suhtautuvat valtionjohtoon entistä ristiriitaisemmin, Stanovaja toteaa.
– He alkavat epäillä poliittisen luokan kykyä täyttää velvollisuutensa.
Sotakoneiston yskiessä poliitikot ovatkin alkaneet siirtää keskustelua Ukrainasta sisäpoliittisiin asioihin ja Venäjän omiin ongelmiin, joita sotamenestyksen puutteesta voisi syyttää.
Stanovajan mukaan sota voikin lopulta ajautua Venäjällä sivuraiteelle kotimaanasioiden tieltä.
– Vaikka tavalliset venäläiset vaikuttavatkin tukevan sotaa ja Putinia, he alkavat turhautua osoittaen vähitellen kärsimättömyyttä eliittiä kohtaan. He myös tuntevat olonsa haavoittuvaiseksi johtuen hallinnon kömpelöistä toimista ja toimimattomuudesta, Stanovaja kirjoittaa.
– Putin voi edelleen nauttia suuresta suosiosta gallupeissa, mutta niiden taakse kätkeytyy kasvavaa epävarmuutta, ahdistusta ja kanavoimatonta tyytymättömyyttä tapahtumien kulkuun.