Tasavallan presidentti Alexander Stubb ei pidä itseään ”Trump-kuiskaajana” vaan Trumpin kollegana.
– Trump reagoi, ja se on hyvä. Aiempien Yhdysvaltojen presidenttien kanssa niin ei ole aina ollut, Stubb sanoo virolaiselle Delfille antamassaan laajassa henkilöhaastattelussa.
Osalle Yhdysvaltojen hallintoa koko Eurooppa on yksi suuri demokraattipuolue, Stubb arvioi ja kuvailee Yhdysvaltojen arvojärjestystä jossa läntinen pallonpuolisko tulee ensimmäisenä, toisena Intia ja Tyynenmeren seutu, Eurooppa vasta kolmantena.
– On asioita joissa voimme tehdä yhteistyötä kuten puolustus, Nato, teknologia, luonnonvarat. Suomen tapauksessa esimerkiksi jäänmurtajasopimus. Sitten on asioita, joista olemme eri mieltä, esimerkiksi EU, YK ja ilmastonmuutos. Se on realismia. Maailmaan tulee suhtautua sellaisena kuin se on, ei sellaisena kuin sen toivoisi olevan.
Neuvottelua Ukrainan sodan ratkaisemiseksi Stubb kuvaa arviolla siitä, että Ukraina, Yhdysvallat ja Eurooppa ovat niissä melko lailla samoilla linjoilla. Stubbin mukaan näin on ollut ainakin siitä lähtien kun Trumpin vävy Jared Kushner tuli mukaan neuvotteluihin. Nyt Eurooppa saa hänen mukaansa kattavasti ja ajantasaisesti tietoa neuvotteluista.
– Mutta Venäjä ei halua Euroopan osallistuvan Ukrainan neuvotteluihin, eikä sille asialle voida tehdä paljoakaan. Mutta se ei tarkoita, että meidän ääntämme ei kuultaisi. Ja kun on kyse Euroopan tai Ukrainan turvallisuudesta, Euroopalla on sananvaltaa, Stubb huomauttaa ja painottaa, että meillä on viimeinen sana omista suhteistamme Venäjään.
– Tietysti keskusteluja käydään eurooppalaisten johtajien kesken, ja erilaisia ideoita ja suunnitelmia liikkuu, mutta tällä hetkellä ei mitään konkreettista. Suomen kanta on, että jos yhteydenpito alkaa uudelleen, päätökset on koordinoitava Euroopan maiden välillä. Toiseksi: suhteet eivät palaa aiempaan muotoonsa. Suhteissa Venäjään tulee uusi normaali. Emme vielä tiedä, millainen se tulee olemaan.
Omalla roolillaan mahdollisena Venäjä-neuvottelijana Stubb ei halua spekuloida. Hän muistuttaa kuitenkin, ettei siitäkään ole ratkaisua olisiko neuvottelijoita vain yksi vai enemmän, vai haluttaisiinko tehtävään nimittää jokin instituutio.
Ukrainan sodan suhteen Stubb esittää kolme vaihtoehtoa. Yksi on että rauhaa ei tänä vuonna saavuteta ja sota jatkuu. Toisessa vaihtoehdossa sota saadaan loppumaan. Kolmantena vaihtoehtona on että Venäjä romahtaa tai Ukrainalle tapahtuu jotain pahaa.
– Mutta en anna näille prosenttilukuja. Työskentelemme rauhan puolesta, mutta sodan jatkuminen on melko todennäköistä.
Stubbilta on kysytty, paljonko Venäjä painostaa Suomea suoraan. Esimerkiksi Vladimir Putinin neuvonantaja Nikolai Patrušev juuri syytti Stubbia sotaan valmistautumisesta.
– Ja kuka on herra Patrušev? Rehellisesti sanottuna en seuraa Venäjän informaatiosotaa. Enkä oikeastaan seuraa painostuspuoltakaan. Se on tyypillinen venäläinen taktiikka, he käyttävät sitä aika usein, mutta niin se vain menee, Stubb ravisti kysymyksen sivuun ja painotti, että pysymme rauhallisina ja pidättyväisinä.
Stubb paljastaa haastattelussa, että ei olisi palannut politiikkaan ellei Putin olisi hyökännyt Ukrainaan. Toimittaja muistutti Stubbia siitä että tämä sanoi joitakin vuosia aikaisemmin virolaiselle Diplomaatia-lehdelle entisenä pääministerinä olevansa tyytyväinen ollessaan poissa politiikasta.
– En olisi palannut, jos Putin ei olisi hyökännyt Ukrainaan emmekä olisi liittyneet Natoon. Minulla ei ollut suunnitelmia, tulin politiikkaan vasta 36-vuotiaana ja lähdin hieman alle 50-vuotiaana, melko kiitollisena saamastani kokemuksesta, Stubb sanoi ja kertoi, että vuodet puolueen puheenjohtajana, pääministerinä ja valtiovarainministerinä olivat vaikeita.
– Hyviä vuosia ovat ulkopolitiikan parissa työskentelyni, ja nyt olen erittäin kiitollinen työstäni. Kun olet pääministeri, useimmat ihmiset haluavat sinun epäonnistuvan – ideologisista syistä. Kun olet presidentti, useimmat ihmiset haluavat sinun menestyvän – turvallisuussyistä. Tunnen, että minulla on erittäin vahva tuki Suomen kansalta, ja olen siitä erittäin kiitollinen.