– En näe Venäjällä olevan kannustinta testata Naton artikla 5:tä. Hybriditestejä tulee kyllä olemaan, totesi tasavallan presidentti Alexander Stubb tiedotustilaisuudessa tiistaina Presidentinlinnassa.
Stubb vastasi toimittajan kysymykseen, jossa viitattiin Puolan pääministerin Donald Tuskin tuoreeseen haastattelulausuntoon, jonka mukaan Venäjä voisi hyökätä Nato-maihin kuukausien sisällä.
Artikla 5:ssä määritetään Naton jäsenvaltioiden velvoite puolustaa muita jäsenvaltioita, jos yhteen tai useampaan valtioon kohdistuu aseellinen hyökkäys.
– Amerikkalaiset ovat toivoneet Euroopan ottavan enemmän vastuuta puolustuksestaan. Näkisin, että taakanjaossa USA:n ja Euroopan välillä tavanomaisia asevoimia koskien ollaan menossa nykyisestä 60-40 -tilanteesta lähemmäs 50-50 -tilannetta. Milloin se tapahtuu, sitä en osaa sanoa, Stubb jatkoi.
Hän muistutti, että useat Euroopan maat ovat tehneet merkittäviä panostuksia puolustukseen. Myös Suomi on nostamassa puolustusmenojaan 3,2 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.
Stubb isännöi tiistaina Viron presidentin Alar Karisin valtiovierailua ja he pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden.
Karisin vierailulla ovat olleet esillä Suomen ja Viron kahdenvälisten suhteiden syventäminen, turvallisuus- ja puolustusteknologiat sekä kulttuurisuhteiden edistäminen.
Viro ja Suomi aikovat syventää yhteistyötä droonien ja Venäjän varjolaivaston torjunnassa.
– Teemme jo nyt yhteistyötä ja meidän on kehitettävä yhdessä droonipuolustustamme. Meidän on pysyttävä rauhallisena ja seurattava tilannetta päivittäin, Alar Karis sanoi tiedotustilaisuudessa.
Stubb muistutti tiedotustilaisuudessa pitämässään alustuksessa, että viimeisten kuukausien aikana Ukraina on pärjännyt sodassa Venäjää paremmin. Ukrainalla on nyt kyvykkyys laukaista enemmän ohjuksia ja drooneja Venäjälle kuin päinvastoin, Stubb arvioi.
– Haluan muuttaa narratiivia siitä, että kun perinteisesti on sanottu, että Ukraina tarvitsee Eurooppaa, niin sanoisin, että me tarvitsemme Ukrainaa nyt enemmän. Ukrainalla on suurin, tehokkain ja modernein armeija Euroopassa, Stubb totesi.
– Olen tyytyväinen, että EU päätti myöntää 90 miljardin euron tukilainan Ukrainalle. Taloudellista ja sotilaallista tukea Ukrainalle on edelleen jatkettava. Meidän on vakavasti alettava miettimään, paljonko Eurooppa tarvitsee Ukrainaa, on kyse sitten EU- tai Nato-jäsenyydestä, tasavallan presidentti jatkoi.