Aki Kangasharju KL:lle: Suomessa tarvitaan miljardien indeksijäädytys

Etlan toimitusjohtaja kannattaa "tuhlauskomission" perustamista Suomeen.
Aki Kangasharju jäädyttäisi muun muassa sosiaalietuuksien, eläkkeiden ja kuntien valtionosuuksien indeksikorotukset. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Aki Kangasharju jäädyttäisi muun muassa sosiaalietuuksien, eläkkeiden ja kuntien valtionosuuksien indeksikorotukset. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Aki Kangasharju jäädyttäisi muun muassa sosiaalietuuksien, eläkkeiden ja kuntien valtionosuuksien indeksikorotukset. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Aki Kangasharju jäädyttäisi muun muassa sosiaalietuuksien, eläkkeiden ja kuntien valtionosuuksien indeksikorotukset. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju arvioi Kauppalehden haastattelussa, että ensi vaalikauden 8-11 miljardin sopeutuksesta noin miljardi euroa voitaisiin kattaa veronkiristyksillä.

Loput hän hakisi menojen kasvua hillitsemällä ja menosäästöillä. Kahdeksan miljardin euron nettosopeutuksessa menosäästöjen osuus olisi Kangasharjun mallissa noin seitsemän miljardia euroa.

Kangasharjun mukaan julkisessa taloudessa pitäisi arvioida nykyistä tarkemmin, mitkä menot tuottavat hyötyä ja mitkä eivät.

Hän kannattaa myös Ruotsin suunnittelemaa ”tuhlauskomissiota” vastaavan elimen perustamista Suomeen.

Yksi Kangasharjun keskeisistä keinoista olisi laaja indeksijäädytys. Hän jäädyttäisi muun muassa sosiaalietuuksien, eläkkeiden, kuntien valtionosuuksien, yliopistojen rahoituksen ja hyvinvointialueiden rahoituksen indeksikorotukset. Hänen mukaansa vaikutukset voisivat nousta nopeasti miljardiluokkaan riippuen jäädytysten laajuudesta ja kestosta.

Kangasharju ulottaisi indeksijäädytykset myös tulopuolelle jättämällä tuloverotuksen indeksitarkistuksia tekemättä. Lisäksi hän kiristäisi energiaverotusta ja uudistaisi listaamattomien yhtiöiden verotusta.

Yksityisen ja julkisen sektorin erot lomissa nousivat keskusteluun, kun budjettipäällikkö Mika Niemelä kummasteli pitkää lomaansa.
Rahaministeriön meno- ja rakennekartoitus tarjoaa vaihtoehtoja ensi vaalikaudelle.
Valtiovarainministeriön mukaan Suomen julkisen talouden menot ovat olleet tuloja suuremmat jo vuodesta 2009.
Mainos