Työmarkkinakeskusjärjestö Akavan eduskuntavaalitavoitteita listannut Maria Löfgren katsoo, että julkinen puhe Suomessa keskittyy liikaa velkaantumisen ja talousongelmien ympärille.
– Velkajarru-Suomessa on voitava ajatella myös tulevaisuutta, Löfgren sanoi mediatilaisuudessa.
Akava painottaa osaamis- ja koulutustason merkitystä talouskasvussa ja työllisyydessä.
– Suomen tulevaisuus rakennetaan osaajien avulla. Tavoitteenamme on, että Suomesta tulee vahva osaamis- ja sivistysyhteiskunta, koska kestävä talouskasvu perustuu korkeaan osaamiseen ja työllisyyteen sekä hyvään ja turvalliseen työelämään. Laadukas korkeakoulutus ja tutkimus ovat kasvun ja uudistumisen elinehto kansainvälisessä kilpailussa. Niiden avulla yritykset ja julkinen sektori saavat tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa, Löfgren sanoo tiedotteessa tavoitteista, jotka Akava on laatinut jäsenjärjestöjensä kanssa.
– Olemme jääneet koulutustasossa jälkeen tärkeistä kilpailijamaistamme. Korkeakoulutuksen perusrahoitus ei ole kasvanut opiskelijamäärien kasvaessa ja tehtävien lisääntyessä.
– On tärkeää, että osaamis- ja koulutustason nostoa tarkastellaan pitkäjänteisesti, joten ehdotamme parlamentaarisen työryhmän perustamista, joka laatii suunnitelman osaamis- ja koulutustason nostamiseksi kansainväliseen kärkeen. Työssä hyödynnetään kokemuksia parlamentaarisen TKI-työryhmän työstä sekä määritetään myös hallituskausittaiset välitavoitteet ja mittarit, joilla tavoitteen saavuttamista seurataan, Löfgren jatkaa.
Korkeakoulutuksen opiskelijakohtaiset menot ovat vähentyneet Suomessa 13,5 prosenttia, kun ne muissa OECD-maissa menot ovat kasvaneet 8,6 prosenttia.
Akava ehdottaa, että korkeakoulujen ja tutkimuksen toimintaedellytyksiä parannetaan muun muassa vahvistamalla korkeakoulujen taloudellista autonomiaa, jotta niillä on jatkossa paremmat edellytykset nostaa koulutus- ja osaamistasoa sekä menestyä kansainvälisessä kilpailussa.
– Mielestämme korkeakoulujen perus- ja soveltavan tutkimuksen rahoitusta pitää kasvattaa merkittävästi vuosina 2028–2030 ja korkeakoulujen rahoitustaso pitää nostaa 10 miljardin euron luokkaan muun muassa hyödyntämällä valtion yhtiöomistuksia, Löfgren kertoo.
Valtion pörssiyhtiöomistusten siirtämistä korkeakoulujen taseisiin niiden rahoituspohjan vahvistamiseksi on Suomessa esitetty aiemminkin.
Perhevapaasyrjintää pitäisi ehkäistä
Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopra sanoi tilaisuudessa, että häneltä kysytään usein, mitkä tämän hallituskauden työmarkkinauudistuksista Akava haluaisi kumota. Kopran sanoi järjestön yleiskannan olevan, että ei kannata katsella peräpeiliin, vaan keskittyä tulevaan.
On kuitenkin yksi lakimuutos, jonka Akava ei toivo astuvan edes voimaan, ja se on ensimmäisen työsuhteen solmiminen määräaikaiseksi enintään vuodeksi ilman perustetta. Laki on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.
Kopran mukaan määräaikaisten työsuhteiden helpottamisen työllisyysvaikutuksista ei ole näyttöä. Sen sijaan muutos on Akavan näkemyksen mukaan haitallinen etenkin naisille ja se uhkaa lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää.
Akava sen sijaan ajaa perhevapaalta palaaville työntekijöille korotettua irtisanomissuojaa, jonka pituus olisi suhteutettu perhevapaan pituuteen.
LUE MYÖS:
SDP:stä väläytetään säästöjä koulutukseen
Uusi etuus opiskelijoille – näin se toimii