Vuosina 2006–2009 Britannian maavoimien komentajana toiminut kenraali evp. Richard Dannatt on antanut haastattelun RFE/RL:lle. Vuodesta 2011 lähtien paroni Dannatt on ollut brittiparlamentin ylähuoneen jäsen.
Dannatt muistuttaa. että erittäin vaikeista olosuhteista huolimatta Ukrainan on onnistunut vapauttaa jotakuinkin puolet niistä alueista, jotka Venäjä maahantunkeutumisellaan valtasi 24. helmikuuta 2022 alkaen.
– Mutta mielestäni on rehellistä sanoa, että länsi oli varsin hidas tarjoamaan Ukrainalle tämän vastahyökkäyksessään tarvitsemia aseita. Päätös panssarivaunujen ja -ajoneuvojen, telatykistön, ammusvarantojen, pitkän kantaman tykistön ja droonien antamisesta kesti kauan. No, se on tehty, ja tosiaan, kesti varsin kauan ukrainalaisjoukoilta oppia käyttämään tuota kalustoa.
Hän huomauttaa, että venäläiset käyttivät kaiken tämän jahkailuajan rakentaakseen valtavat puolustuslinnoitteet, joista nyt läpimurtautuminen on osoittaunut erittäin vaikeaksi.
– Alkukesän toiveet siitä, että läntisin vaunuin ja kalustoin varustetut ukrainalaiset kykenisivät yksinkertaisesti murtautumaan venäläislinjojen läpi ja aiheuttamaan vastaavanlaisen paniikin venäläisten selustassa kuin viime syyskuussa maan pohjoisosissa, eivät ole tähän mennessä toteutuneet.
”Ukrainalla on täysi oikeus iskeä Venäjälle”
Dannatt arvioi, että presidentti Volodymyr Zelenskyin ja Ukrainan asevoimien ”tulee vaurautua paljon pidempään konfliktiin kuin he ja heidän läntiset liittolaisensa olisivat toivoneet.” Länsimaiden hidastelun takia ”Ukraina menetti arvokasta aikaa”.
Dannatt huomauttaa, että ”nyt olemme samassa tilanteessa F-16-hävittäjien ja muiden modernien taisteluhävittäjien Ukrainalle tarjoamisen suhteen”.
– Aivain kuin länsimaat suorastaan pyrkisivät kontrolloimaan Ukrainan kyvykyyttä ja suorituskykyä vapauttaa oma suvereeni alueensa venäläismiehityksestä. Aivan kuin länsi vetelisi naruista ja yrittäisi sallia Ukrainan tekemään vain sen verran kuin se tälle antaa luvan.
Länsimaissa ja Natossa pelätään, että jos Ukrainalle toimitetaan aseita jotenkin liikaa tai sotaa käydään Venäjän maaperällä, voi Venäjän poliittinen johto väittää puolustautuvansa läntiseltä ja Naton hyökkäykseltä.
– Tämä on toki täysin väärä väite. Läntiset poliitikot ja johtajat ovat toistuvasti toistaneet, että Nato on puhtaasti puolustusliitto, jolla ei ole hyökkääviä tavoitteita. Se yksinkertaisesti tukee Ukrainaa palauttamaan suvereeni alueensa, joka sille laillisesti kuuluu, ja puolustaa oikeutta riippumattomuuteen, suvereniteettiin ja valtioiden oikeuteen hallita omaa aluettaan, kuten kansainvälisoikeudellisesti on sovittu.
Brittikenraali ihmettelee miksi Ukraina ei voisi iskeä Venäjän alueelle.
– Käsittääkseni Ukrainalla ei ole tarkoituksenaan vallata Venäjältä alueita. Mutta sotatilanteessa on Ukrainalla – aivan kuten Venäjä on iskenyt Ukrainan kaupunkeja, tehtaita, infrastruktuuria ja muuta vastaan aina sodan alusta lähtien – täysi oikeus iskeä syvälle Venäjälle.
Hän huomauttaa, että ”se on täysin järkevää Venäjän sotilaskyvyn heikentämiseksi”.
– Se on osa nykyaikaisen sodankäynnin olemusta. Ja vaikka tätä voisi kuvailla klassiseksi rajoitetuksi sodaksi, jossa on rajalliset tavoitteet ja maantiede, ei se keinoiltaan sitä ole, eikä myöskään Ukrainaa tulisi yrittää rajoittaa iskemästä kohteisiinsa Venäjälle. Se on täysin laillista.
– Ja ennen kaikkea, tärkeää on osoittaa Venäjän kanssalle, että tätä sotaa ei käydä siellä kaukana jossain, vaan tämä on jotain, mikä vaikuttaa heihin. — [K]oska Venäjä on tämän sodan aloittanut tulee sen myös hyväksyä sotansa seuraukset.
Dannatt muistuttaa sotatieteen näkökulmasta, että sodankäyntiin kuuluvat osatekijöinä toiminta syvällä, lähellä ja selustassa. Rintamalla käydään lähisotaa ja juuri Storm Shadow ja ATACMS- asejärjestelmät sopivat syvään taisteluun.
– Kyse on myös propagandasta eli sodan viestintäpuolesta, joka vaikuttaa ihmisten asenteisiin. Selusta turvaaminen tarkoittaa Ukrainan armeijan ja kansan moraalin suojaamista. Toiminta syvällä, lähellä ja selustassa muodostavat kokonaisuuden. Jos näistä menettää yhdenkin, on vaarassa höävitä sodan.
Sodan voittaminen taas vaatii ”näiden kaikkien kolmen voittamista hyvin”. Näin ollen kyky iskeä syvälle on laillinen ja tärkeä osa syvää taistelua sekä koko sodankäyntiä.
”Venäjän miestappioilla tulee olemaan kasautuva vaikutus”
Damnatt arvioi, että Venäjä on ”varsin todennäköisesti” menettänyt ainakin alkuperäisen maahantunkeutumisarmeijansa verran eli 180 000-190 000 miestä kaatuneina ja vakavasti haavoittuneina.
– Se on aivan hirveä tappioluku. Toki Ukraina on myös kärsinyt kovia tappioita ja Ukrainan asevoimat, varsin oikeutetusti, ei paljasta tappioidensa laajuutta. Mutta olettakaamme, että ne ovat jotain kolmanneksen ja puolikkaan välillä Venäjän tappioista, en tiedä. Se on erittäin, erittäin korkea luku.
Hänen mukaansa näin suuret tappiot tuottavat miesvoiman suhteen merkittäviä vaikeuksia sodan molemmille osapuolille.
– Mielestäni se on vähemmän vaikeaa Ukrainalle, koska päättäväisiä aikomuksessaan vapauttaa maansa maahantunkeutujalta. Joten Ukraina löytää aina väkeä, joka on valmis taistelemaan, vaikka se ei tietysti voi jatkua loputtomiin. Mutta varmasti lyhyellä tähtäimellä, kansa on valmis taistelemaan.
Venäläissotilaiden moraali taas on ollut heikompaa. Lisäksi Venäjä käyttää miesvoimaansa ”varsin piittaamattomasti ja arvostaa ihmishenkeä varsin vähän”.
– Ja tällä tulee olemaan aikaa myöten kasautuva vaikutuksensa. Ja Putinilla tulee olemaan vaikeuksia löytää halukkaita ja haluttomia miehiä sotimaan Ukrainaan. Ja tätä meidän tulee mielestämme työstää enemmän, saada mahdollisimman paljon sosiaalisen median – tai minkä tahansa – kanavan kautta venäläisten tietoisuuteen: tämä on Kremlin eliitin omien etujensa vuoksi käymä laiton sota.
Dannatt myöntää, että piittaamattomuus ihmishengistä on aina ollut osa venäläistä ajattelua.
– Se on aina ollut venäläinen toimintatapa. Mutta mielestäni meidän ei tulisi luopua yrittämästä saada välitettyä totuutta venäläisille, koska siten sodan lopettaminen Ukrainan kannalta myönteisesti sujuisi paljon paremmin ja toiveikkaammin.
Nykytilanteessa yhteneväisyyksiä 1930-luvun vaaraan
Myös sotahistorioitsijana toimivana Dannatt korostaa, että länsimaiden ei tulisi hukata aikaa, jonka ukrainalaiset verellään länsimaille lunastavat. Venäjän hyökkäävä asenne länsimaita kohtaan ei tule välttämättä katoamaan mihinkään Ukrainan jälkeen.
– Jos Venäjä päättää jatkaa hyökkäävää asennettaan länttä vastaan, on länsi tuhlannut Ukrainan sille hankkimaa aikaa, jollei se ole lisännyt puolustusmenojaan ja sotilaallista suorituskykyään ollakseen paremmin varautunut pidättelemään Venäjän tulevaa hyökkäystä.
Dannatt näkee yhtäläisyyksiä nykyajalla ja 1930-luvun Adolf Hitlerin muodostamalla uhalla. Brittiarmeija olisi voinut luoda kunnollisen pelotteen ranskalaisten tueksi Euroopassa vuosina 1935–1937.
– Se olisi voinut hyvinkin pidätellä Hitleriä aloittamasta toista maailmansotaa, mikä taas olisi estänyt holokaustin ja kuuden miljoonan juutalaisen murhaamisen. Eli äärimmäisen tärkeää on omata uskottavan armeijan kautta pelote, joka voi torjua hyökkäyksen tulevaisuudessa. Ja oleellinen kysymys onkin: Onko länsi käyttänyt järkevästi Ukrainan sille hankkiman ajan vai ei?