Teleoperaattorit uudistavat lähivuosina pitkälti 1990-luvulla rakennettua mastoverkkoa. Yhä nopeammat yhteydet vaativat sitä, että tietoliikennemastoja rakennetaan lisää.
Telemastoja on kaupungeissa perinteisesti pystytetty niin, että ensin on rakennettu masto, johon on myöhemmin asennettu tarvittava tekniikka. Operaattoreille työskentelevä Enersense Oy kertoo, että nykyään mastot voidaan pystyttää aiempaa nopeammin.
Näin tehtiin hiljattain Helsingin Marjaniemessä. Tekniikka oli jo mastossa paikallaan, kun sitä pystytettiin.
– Marjaniemessä asensimme kaikki älykkäät laitteistot, kuten radiot, antennit ja muut laitteet valmiiksi ennen pystytystä, mikä oli uutta, kertoo Enersensen mastoratkaisujen päällikkö Björn Kähärä.
Tietoliikenneinfrastruktuurin rakentamisessa on perinteisesti ollut haasteena pirstalemainen tekeminen, jossa monta kumppania on toiminut yhdellä työmaalla.
Uusi pystytystapa häiritsee Kähärän mukaan aiempaa vähemmän asutusta.
– Lisäksi uusi toimintatapa minimoi ympäristöhaitan, kun työmaata ei tarvitse avata monta kertaa.
Suomessa on käytössä kolme erilaista telemastotyyppiä, joista Marjaniemen masto on niin kutsuttu pylväsristikkomasto. Niitä käytetään enimmäkseen taajamissa ja alueilla, joilla asuinympäristö ja maankäyttö asettavat infrastruktuurille erityisvaatimuksia, ja ne ovat tyypillisesti alle 50 metriä korkeita.
Kähärän mukaan Marjaniemen uusi pylväsristikkomasto varmistaa alueelle modernit 5G-yhteydet. Masto on lisäksi suunniteltu niin, että se kantaa myös tulevaisuuden uudet teknologiset ratkaisut.
– Ennen Ukrainan sotaa harva oli kiinnostunut tietoliikennemastoista, mutta nyt ollaan tietoisempia siitä, miten kriittistä on pitää mastoinfrasta hyvää huolta, minimoida korjausvelkaa ja modernisoida niitä tulevaisuuden tarpeisiin, Kähärä sanoo.
