Alaikäiset pojat joutuivat Suomessa viime vuonna tyttöjä useammin perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreiksi, ilmenee Tilastokeskuksen tilastoista.
Vuonna 2025 poikauhreja oli yhteensä 1 750 ja tyttöuhreja 1 611. Pojat muodostivat siten hieman yli puolet kaikista alaikäisistä uhreista.
Alaikäisiin kohdistuneissa perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa epäilty on useimmiten lapsen oma vanhempi.
Sukupuolten jakauma on alaikäisissä huomattavasti tasaisempi kuin täysi-ikäisissä uhreissa. Aikuisista perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista miehiä oli viime vuonna noin 26 prosenttia, kun alaikäisissä poikia oli hieman enemmän kuin tyttöjä.
Kun kaikki perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhrit otetaan huomioon, noin joka kolmas uhri oli mies tai poika.
Ero näkyi erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä. Alle 7-vuotiaita poikauhreja oli 688 ja tyttöuhreja 487.
Myös 7–12-vuotiaissa poikia oli enemmän: poikauhreja oli 692 ja tyttöuhreja 593.
Tilanne kääntyi päinvastaiseksi vanhimmassa ikäryhmässä. 13–17-vuotiaista uhreista tyttöjä oli 531 ja poikia 370.
Tilastot osoittavat selvän ikään liittyvän muutoksen. Alle 13-vuotiaissa pojat joutuivat perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreiksi tyttöjä useammin, mutta teini-ikäisissä tytöt olivat selvästi suurempi uhriryhmä.
Vuoden 2025 tilanne poikkeaa kuitenkin aiemmasta. Esimerkiksi vuonna 2024 alaikäisistä perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista tyttöjä oli hieman enemmän kuin poikia. Tytöt olivat poikia suurempi uhriryhmä myös muina 2020-luvun alkuvuosina.
Vuonna 2025 poikauhrien määrä kasvoi kuitenkin selvästi: kasvua edellisvuodesta oli 13,8 prosenttia, kun tyttöuhrien määrä kasvoi 1,3 prosenttia.
Suuri osa tapauksista jää pimentoon
Luvuissa on huomioitu vain viranomaisten tietoon tulleet tapaukset. Perhe- ja lähisuhdeväkivallassa on kyse usein piilorikollisuudesta, ja suuri osa tapauksista jää pimentoon.
Verkkouutiset kertoi aiemmin, että erityisesti aikuisten miesten kohdalla väkivallasta kertomiseen voi liittyä korkea kynnys. Miessakit ry:n Väkivaltaa kokeneet miehet-toiminnan vastaavan väkivaltatyöntekijän Tuomo Perälän mukaan taustalla ovat usein häpeä sekä pelko siitä, ettei miehen kokemaa väkivaltaa uskota tai että sitä vähätellään.
Tämä voi osaltaan vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa aikuisiin miehiin kohdistuvasta väkivallasta päätyy viranomaisten tietoon. Perälän mukaan Miessakkien asiakastyössä tulee lisäksi vastaan miehiä, jotka kertovat kokeneensa vähättelyä tai sivuuttamista viranomaisten ja muiden toimijoiden taholta.
Luvut perustuvat Tilastokeskuksen viranomaisten tietoon tulleita perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksia koskeviin tilastoihin.
LUE MYÖS:
3140 miestä joutui viime vuonna lähisuhdeväkivallan uhriksi – moni pelkää vähättelyä