Venäjän väitetään lähettäneen useita sukellusveneitä salaiseen operaatioon, jolla uhattiin elintärkeitä energia- ja tietoliikennekaapeleita Britannian talousvyöhykkeellä.
Britannian puolustusministeri John Healey kertoi havainnoista torstaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Hänen mukaansa laivasto-osastossa oli mukana Akula-hyökkäyssukellusvene ja kaksi erikoissukellusvenettä. Niitä seurattiin Pohjanmerellä kuukauden ajan ennen alusten vetäytymistä.
Healey vakuutti brittilaivaston lisäävän toimenpiteitä vedenalaisen infrastruktuurin suojaamiseksi. Sota-alukset olivat pudottaneet kuuntelupoijuja mereen, jotta venäläiset eivät päässeet lähelle tärkeitä kaapeleita.
Alusten kerrotaan lähteneen liikkeelle Kuolan niemimaalla sijaitsevasta tukikohdasta.
– Sanon presidentti Vladimir Putinille: näemme toimintanne datakaapelien ja putkien yllä. Teidän on syytä tiedostaa, että niiden vahingoittamista ei aiota sallia, ja että tällä tulee olemaan vakavia seurauksia, ministeri sanoi.
Hän huomautti tilanteen osoittavan, ettei Britannia voi lähettää laivojaan Lähi-idän alueelle. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on toistuvasti arvostellut pääministeri Keir Starmeria tämän haluttomuudesta osallistua Iranin vastaisiin sotatoimiin ja Hormuzinsalmen avaamiseen.
Pohjanmerellä havaittiin kaksi Venäjän laivaston vedenalaisen GUGI-tutkimusosaston sukellusvenettä. Viime vuoden marraskuussa GUGI:n tiedustelulaiva Jantar liikkui kaapelien lähettyvillä Skotlannin pohjoispuolella. Se hätistettiin pois Britannian ydinsukellusveneellä.
John Healeyn mukaan Vladimir Putin ohjailee henkilökohtaisesti vastaavia hybridisodankäynnin operaatioita. Britannian vastatoimissa oli mukana fregatti ja P8-valvontakoneita. Lentotunteja kertyi yli 450 tuntia.
– Akula-sukellusvene vetäytyi myöhemmin kotiin sen jälkeen kun sitä oli seurattu tarkasti. Jatkoimme GUGI:n sukellusveneiden valvontaa Britannian lähialueella, Healey sanoi.
Osa Venäjän meripelotetta
Projekti 971-luokan sukellusveneiden Nato-kutsumanimi on Akula. Ne suunniteltiin Neuvostoliitossa länsimaiden sukellusveneiden ja pinta-alusten tuhoamiseen, mutta ne voivat myös laukaista merimiinoja torpedoputkistaan.
Akula-luokan kehitystyö aloitettiin 1970-luvulla, ja ensimmäiset ydinsukellusveneet otettiin käyttöön vuonna 1986. Niiden melunvaimennus oli huomattavasti kehittyneempää verrattuna aiempiin Neuvostoliiton sukellusveneisiin.
Akulan teknisiä yksityiskohtia ei tiedetä tarkasti, mutta alusten pituus on noin 110 metriä ja uppouma 8 000–12 000 tonnia. Arviolta 60 hengen miehistöllä varustettu alus pystyy kulkemaan sukelluksissa yli 30 solmun vauhdilla ja saavuttamaan ainakin 500 metrin syvyyden.
Voimanlähteenä toimii 190 megawatin OK-650-painevesireaktori ja kaksi turbiinimoottoria.
Rungon päällystäminen ääntä vaimentavalla kumimateriaalilla ja koneiston eristäminen tekivät aluksista lähes yhtä hiljaisia kuin Yhdysvaltain Los Angeles -luokan sukellusveneistä.
Aseistuksena Akula-luokan aluksilla on 650 ja 533 millimetrin torpedoputket, risteilyohjuksia ja merimiinoja. Torpedojen kokonaismääräksi arvioidaan noin 40. Myöhemmissä versioissa kohennettiin sensoreita, elektroniikkaa ja hiljaisuutta.
Asiantuntijoiden mukaan Akulat ovat olleet tärkeä osa Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän meripelotetta ja sukellusveneiden torjuntakykyä. Niillä seurataan Naton ydinsukellusveneiden liikkeitä.
Akula-luokan aluksia on edelleen käytössä, vaikka ne on tarkoitus korvata vähitelleen Projekti 885:n Jasen-luokan sukellusveneillä. Alusluokan 15 sukellusveneestä arviolta 3–5 on operatiivisessa käytössä ja ainakin viisi telakalla korjattavana ja modernisoitavana.
Osa hankkeista on viime vuosina viivästynyt rahoituspulan ja telakoiden rajallisen kapasiteetin vuoksi.