EK:n työmarkkinajohtaja Lasse Laatusen mielestä Palvelualojen ammattiliitto PAMin varapuheenjohtaja Kaarlo Julkusen ehdotus yrittäjäpassista on ”tuulahdus suunnitelmataloudesta”.
Julkunen ehdotti tiistaina yritystoiminnan harjoittamiseen liittyvien ehtojen kiristämistä. Yritystoiminnan harjoittaminen pitäisi hänen mielestään olla mahdollista vain henkilöillä, jotka voivat osoittaa hallitsevansa yritystoimintaan liittyvät velvoitteet ja vastuut.
Osaaminen voitaisiin Julkusen mukaan todistaa suorittamalla yrittäjäpassi.
– Meillähän on Suomessa aina ollut yrittämisen vapaus ja jokainen, joka noudattaa maassa voimassa olevia lakeja, on oikeutettu lähtemään yrittäjäksi, eikä sitä voida panna minkään passin taakse, Lasse Laatunen sanoo Verkkouutisille.
Hänen mielestään vaatimus vastaisi sitä, että yrittäjä edellyttäisi työntekijältä ennen työhönottoa jonkinlaista työrauhapassia, joka osoittaisi, että työntekijä sitoutuu noudattamaan työrauhaa.
– Passi on käytännössä mahdoton toteuttaa, eikä siinä ole mitään järkeäkään. Harmaata taloutta on kyllä kitkettävä, mutta siihen on omat konstinsa, eikä siihen tarvita mitään tällaisia passijärjestelmiä tai yleisiä yrittäjätutkintoja.
Yrittämistä säännellään Laatusen mukaan Suomessa jo liikaakin.
– Nyt kun meillä on korkea työttömyys, tulisi kaikki tarmo keskittää uusien työpaikkojen luomiseen ja yrittämisen mahdollisuuksien lisäämiseen. Ongelma on nimenomaisesti tässä eikä siinä, että yrittäjät toimisivat tieten tahtoen jotenkin väärin.
Alipalkkauksen kriminalisoinnille ei ole tilaa
PAMin Kaarlo Julkunen ehdotti myös alipalkkauksen kriminalisointia. Hänen mielestään vain harmaan talouden kannattajat voivat vastustaa ajatusta.
Lasse Laatusen mielestä alipalkkauksen kriminalisoinnille ei ole kuitenkaan tilaa nykylainsäädännössä.
– Jos työnantaja soveltaa työehtosopimusta väärin tai tulkitsee palkkanormeja väärin, on meillä olemassa oikeussuojakeinot, liittojen neuvottelujärjestelmät, työpaikan luottamusmiesjärjestelmä ja viime kädessä työtuomioistuin. Jos työnantaja rikkoo työehtosopimusta tahallaan, tuomitaan hyvityssakkoja rikkomisesta.
Laatusen mukaan toisessa ääripäässä ovat sellaiset yritykset, joiden kohdalla palkkauksen mataluus täyttää lakiin kirjatun kiskonnan kaltaisen työsyrjinnän määritelmän.
– Kaikki välimuototapaukset ovat sellaisia, jotka voidaan ratkoa nykyisillä oikeussuojakeinoilla. Järjestäytymätöntä työantajakenttää – jota ilmeisesti Julkunenkin tarkoittaa – valvomassa ovat sitten työsuojeluviranomaiset, Laatunen toteaa.
