Venäjä ei käy vain raakaa hyökkäyssotaa Ukrainassa, vaan myös jatkuvaa hybridisotaa Euroopassa, sanovat yhdysvaltalaistutkijat G. Alexander Crowther ja Jahara Matisek. Harmaan alueen konfliktissa Kreml hyödyntää heidän mukaansa yhä enemmän ilmatilaa, avaruutta ja kyberavaruutta sekä rikollisia ja moottoripyöräjengejä Euroopan päättäväisyyden koettelemiseksi, heikentämiseksi ja horjuttamiseksi.
Kun sotatoimet Ukrainaa vastaa ennemmin tai myöhemmin päättyvät, paine Eurooppaa kohtaan ei lakkaa, vaan päinvastoin voimistuu entisestään, he varoittavat Center for European Policy Analysis -ajatuspajan julkaisemassa artikkelissa. https://cepa.org/article/europe-needs-a-military-operations-center-in-ukraine/
Kahden viime vuosikymmenen keskeinen opetus on, että Venäjä ei suhtaudu vihollisuuksien päättymiseen kirjaimellisesti. Siksi Euroopan puolustus on heidän mielestään uudistettava perusteellisesti Ukrainan sodan kokemusten pohjalta. Tarvitaan kyky suunnitella, johtaa ja hallita yhteisoperaatioita (MDO) laajamittaisesti ja nopeasti.
Viime vuonna Ranska ja Britannia perustivat Pariisiin yhteisen esikunnan johtamaan Ukrainaan aikanaan lähetettävää rauhanturvajoukkoa. Tämä muodostaa heidän mukaansa ytimen tuleville sotilasoperaatioille, johtamisjärjestelmille ja Ukrainan ilmatilan turvaamiselle.
Ukraina on ja tulee olemaan Euroopan turvallisuuden etulinja. Sen puolustusta ei voida erottaa koko mantereen puolustuksesta. Kreml ymmärtää tämän, mutta Euroopan pääkaupungeissa asia heidän mielestään edelleen aivan liian usein sivuutetaan.
Vaikka Naton strategiset johtoportaat Brunssumissa ja Napolissa ovat tehokkaita suunnittelussa, niiltä puuttuu integroitu taktinen komentoarkkitehtuuri yhteisoperaatioita varten, Crowther ja Matisek toteavat. Nyt olisi heidän mukaansa luotava kokonaan uusi yhteisoperaatiokeskus, joka kykenee yhdistämään satelliiteista, kyberverkostoista, tutka-antenneista ja maasensoreista saatavan tiedustelutiedon tekoälyn avulla yhdeksi operatiiviseksi tilannekuvaksi.
– Tämä antaa komentajille mahdollisuuden uhan havaitsemiseen, seuraamiseen ja neutralointiin minuuteissa – ei tunneissa, he toteavat.
Ensi vaiheessa olisi heidän mielestään muodostettava Naton uusi monikansallinen ilmaoperaatiokeskus Ukrainaan (AAC-U) Norjan Bodøssä, Saksan Üdemissä ja Espanjan Torrejónissa olevien keskusten rinnalle.
– AAC-U tarvitsisi ukrainalaisten lisäksi eurooppalaista sotilashenkilöstöä, ja se integroisi kaikki käytettävissä olevat sensoritiedot Ukrainan ilmapuolustusverkostosta liittolaisten AWACS- ja satelliittisyötteisiin yhdeksi yhteiseksi operatiiviseksi tilannekuvaksi. Tämä lisäisi dramaattisesti Ukrainan ilmapuolustuksen tehokkuutta, he sanovat.
Seuraavassa vaiheessa AAC-U:n muodostaman ytimen ympärille olisi heidän mielestään pystytettävä uusi Naton yhteisoperaatiojohtoporras (MDOC) liittokunnan itäisen sivustan puolustuksen vahvistamiseksi.
– Yhtenäinen multidomain-suojakilpi pakottaisi Venäjän kohtaamaan yhden yhtenäisen muurin – ei hyödynnettävissä olevien aukkojen sarjaa, he kiteyttävät.
Tohtori G. Alexander Crowther on Florida International University -yliopiston vieraileva professori, joka on aiemmin toiminut muun muassa Naton Euroopan-joukkojen komentajan erityisavustajana. Tohtori Jahara “Franky” Matisek työskentelee tutkijana Yhdysvaltain laivastoakatemiassa.
